Nämä kaksi omaa palashampooreseptiä kehittelin tammikuun alussa heti uuden vuoden jälkeen. Olemme testailleet mieheni kanssa näitä kumpaakin palashampoota nyt kolme kuukautta, ja koska olemme olleet hyvin tyytyväisiä, halusin jakaa nämä reseptini myös sinulle. Palashampoot sopivat hyvin sekä naisille miehille niiden että nimistä huolimatta.
Saippua on hyvä säilyttää saippuatelineessä, jonka voi tehdä myös itse. Tämän saippuatelineeni olen tehnyt kässäkoulussa keramiikkatunneilla, tai itse asiassa tein näitä useammankin, kun sain perheeltäni tilauksia, sen verran söpöltä tämä näytti. Idean tähän saippuatelineeseen olen bongannut Pinterestistä.
2 uutta palashampooreseptiä
Nämä kaksi uutta palashampooreseptiä syntyi tarpeesta, sillä aikaisemmat palashampoot alkoivat olla jo lopuillaan ja itse tehdyn palashampoosaippuan kypsyminen vaatii vähintäänkin yhden kuukauden. Eli heti saippuaa ei voi sen valmistuttua ottaa käyttöön, joten ennakointi on aina tarpeen ennen edellisten loppumista.
Kun saippuan valmistus oli ajankohtaista, keräsin kaikki kotimme rasvat ja öljyt pöydälle ja tarkistin niiden eräpäivät. Pöydälle päätyi myös uuden vuoden tinana käytetty mehiläisvaha, jonka halusin myös kierrättää hyötykäytöön. Näistä aloin kehitellä Soapcalc-reseptilaskurin avulla palashampooreseptiä. Reseptejä tulikin lopulta kaksi, sillä jouduin miettimään palashamppooreseptejä käytössä olevien raaka-aineitteni kautta, sillä ajatuksenani oli näiden ainesosien hyödyntäminen ennen niiden vanhentumista.
Nämä palashampoosaippuat valmistetaan kylmämenetelmällä ja ne ovat hajusteettomia ja väriaineettomia. Palashamppoiden väri tulee luonnollisesti niihin käytettävistä ainesosista. Sekä Tupu- että Jarppe-palashampoosaippua sopivat normaaleille hiuksille ja nimistään huolimatta ne sopivat sekä naisille että miehille.
Kummankin saippuan nesteenä olen käyttänyt viime vuoden kuusenkerkkähaudutteen lientä, joka olen pakastanut edellisenä keväänä 200 g annosrasioihin. Kuusenkerkkä voi aiheuttaa joillekin allergisia reaktioita, allergiset voivat korvata kuusenkerkkäliemen vedellä.
Tupu-palashampoon resepti
Tupu-palashampoo on hoitava, hellivä, ravitseva ja ylellinen.
Tupu-reseptin massa on yht. 500 g ja sen ylirasvoittumisprosentti on 3%.
- 190 g kuusenkerkkälientä
- 71 g lipeää (viemäriraetta)
- 200 g oliiviöljyä
- 115 g risiiniöljyä
- 25 g sheavoita
- 150 g kookosrasvaa
- 10 g mehiläisvahaa (sulata vesihauteessa)
Koska palashampooseen on lisätty mehiläisvahaa, se jähmettyy helposti. Saippua on siis jo kovaa seuraavana päivänä, kun sen ottaa pois muoteista, yleensä kun saippua vaatii kovettuakseen kuukauden, Kastilian saippua jopa 6kk. Nämä palashamppoot voi ottaa käyttöön kuukauden kuluttua niiden valmistumisesta, jotta saippuan neste ennättää haihtua pois ja saippua ei heti kulu loppuun.
Kuusenkerkkä ei kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin, mutta se on oikea vitamiini- ja antioksidanttipommi.
Risiiniöljy on hoitavaa ja vaahtoavaa, ja se tuo pehmeyttä saippuaan. Yleensä risiiniöljyä käytetään saippuoissa 3-5%, mutta jostain syystä näinkin runsas (Tupussa 23%) risiiniöljymäärä toimii hyvin palasahmpoossa.
Sheavoi tuo saippuaan kovuutta, mutta se on samalla myös hoitava, ylellinen ja hellävarainen rasvahappo. Tupu-palashamppoon sheavoipitoisuus on 5% (suositeltava 5-30%).
Kookosrasva on kova, puhdistava ja vaahtoava. Tupu-palashampoossa kookosrasvaa on 30 % (suositeltava 20-30%).
Mehiläisvaha kosteuttaa ja hellii päänahan ihoa. Sillä on myös rauhoittava ja antiseptinen vaikutus iholla. Tupu-palasahmpoon mehiläisvahapitoisuus on 2% (suositeltava 1-2%).
Jarppe-palashampoon resepti
Jarppe-palashampoo on hellävarainen, kosteuttava, puhdistava ja ravitseva.
Jarppe-reseptin massa on yht. 500 g ja sen ylirasvoittumisprosentti on myös 3%.
- 190 g kuusenkerkkälientä
- 70 g lipeää (viemäriraetta)
- 140 g oliiviöljyä
- 150 g risiiniöljyä
- 50 g rypsiöljyä
- 150 g kookosrasvaa
- 10 g mehiläisvahaa (sulata vesihauteessa)
Rypsiöljy on hoitava. Se on myös pehmeä, edullinen, hellävarainen ja tuo saippuaan pehmeän kiillon.
Ihana saippuateline keramiikasta
Saippuoilla on hyvä olla ilmava paikka, missä niitä sailyttää ja missä ne voivat kuivua käytön jälkeen. Tämän saippuatelineen tein keramiikkatyönäni kässäkoulussa 1,5 vuotta sitten. Se on yksinkertainen ja helppo tehdä suorakaiteen muotoisesta savesta, joka rei´itetään siten, että pohjaan tulee vesireikiä ja sivuille reikiä oksia varten. Suorakaide taitetaan reunoistaan ylöspäin ja jätetään hitaasti kuivumaan oksien kanssa, jotta saippuateline kuivuu muotoonsa. Kuivumisen jälkeen saippuateline raakapoltetaan, lasitetaan ja lasituspoltetaan.
Saippuatelineeseen olen asetellut ritiläksi koivun oksia, jotka lakkasin venelakalla kestämään kosteutta. Koska olen innokas saippuan tekijä, tässä minun saippuatelineessäni on jo ennättänyt olla tarjolla monia valmistamiani saippuoita, joista muutama kuva tässä.
Alla olevassa kuvassa olevan käsisaippuan resepti on myös omani, sen löydät artikkelista Ainutlaatuinen kuusenkerkkäsaippua hellii ihoasi.
Ylijäämistä 2 palashampooreseptiä ja saippuoille persoonallinen saippuateline
Tykkään väsätä saippuoita ja minusta on aivan ihana kehitellä omia reseptejä. Tämä oli kumminkin ensimmäinen kerta, kun aloin tehdä palashampoita sillä periaatteella, että katsoin ensin mitä aineita kotoa löytyy, ja niistä sitten väsäsin niille omat reseptini. Vähän niin kuin kierrätysperiaatteella, ettei olemassa olevien keittiön raaka-aineiden päiväykset ennättäisi paukkua. Toki jouduin ostamaan lisää esim. kookosrasvaa, sillä tein lopuksi neljä satsia palasampoon saippuamassoja eli yhteensä 2 kg, joten ylijäämien lisäksi tarvitsi ostaa myös lisää raaka-aineita.
Sheavoita käytän diy dödööni, ja kokeilin sitä nyt ensi kertaa saippuaan, hyvällä menestyksellä. Sheavoissa on silkkimäistä ylellisyyttä, josta erityisesti pidän, mutta huonona puolena mainittakoon sen hinta. Silti en pysty vastustamaan sen kermaisuutta ja pehmeyttä iholla.
Diy dödöstäni voit halutessasi lukea artikkelista: Itse tehty dödö, kyllä kiitos!
Kuusenkerkkäliemen tilalla voi käyttää myös koivunlehtilientä. Olen pakastanut annoserinä myös koivunlehtilientä, josta olen tehnyt myös palashampoota. Vaihtoehtoja luonnosta löytyy ja sensonkiaika on vasta edessä päin, joten kannattaa pitää silmät auki ja pussi taskussa keväisillä metsälenkeillä. Aivan kaikki luonnon antimet eivät kumminkaan kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Olen esteetikko ja mielestäni kaikelle kauniille on aina oma paikkansa omassa kodissa. Niin myös saippualle. Siksi minusta tuntuu mukavalta antaa itse tehdylle saippualle arvoisensa paikka kuivahtaa – itse tehdyllä saippuatelineellä.
Tuija
