Hämeen Keskiaikafestivaali 2021 on ollut jälleen kerran suuri tapahtuma, jossa on todella helppo viihtyä. Kolmipäiväisiä festivaaleja vietetään 20-22.8.2021 Hämeen linnan Linnapuistossa. Alue on iso, jonka kruunaa vanha 1200-luvun lopulla rakennettu Hämeen linna vallihautoineen. Linna on kokenut loiston ja rappion hetkiä ja sitä on rakennettu ja korjailtu jo huikeat 700 vuotta.
Hämeen Keskiaikafestivaalien pääsylippuun sisältyy kaikki alueen tapahtumat, Hämeen linna sekä alueella oleva Vankila. Keskiaikaiseen fiilinkiin pääsee jo, kun ajaa Hämeenlinnaan. Kaupungilla liikkuu väkeä keskiaikaisissa asusteissa ja kun pääsee lähelle Linnapuistoa ja festivaalien sisääntuloa, tunnelma tiivistyy. Alueella seikkailee Noidan metsästäjä Karl Toffel, Der Hexenjäger, on peitsiturnajaiset, viikinkejä, värjäreitä, lampaita, Kakarain kylä lapsille, taitavia takojia, käsityöläisiä, tatuoijia, ennustajia, jousiammuntaa, kirveen heittoa, historiallisen ratsastuksen opetusnäytös, herkullisia ruokia… ja ihan kaikkea mitä voi vain ajatella keskiajalla tapahtuvan ja tehtävän.
Tänä vuonna lähdimme Houpin kanssa yhdessä Hämeen Keskiaikafestivaaleille, joita itse olen tottunut kutsumaan keskiaikamarkkinoiksi. Lopussa kerron mistä erityisesti pidin tänä vuonna ja mistä Houppi piti keskiaikafestivaaleilla. Näytän myös mitä ostimme markkinoilta.
Tule sinäkin mukaamme fiilistelemään kanssamme suoraan keskiaikaan ja käsityöläisten paratiisiin Hämeen sydämeen!
Hämeen Keskiaikafestivaalit 2021
Saavuimme lauantaina aamupäivällä ennen klo 11 Hämeenlinnaan. Auton sai hyvin parkkiin ja ihmettelinkin ja ilahduin näin manselaisena, että parkkimaksua ei alueen ulkopuolella ollut. Tähän aikaan alueella ei myöskään ollut ruuhkaa, sillä festivaali oli vasta auennut tuntia aikaisemmin. Sää oli mainio (vielä pitkään) ja keskiaikaisiin markkinafiiliksiin oli helppo sujahtaa sisään.
Sisääntulossa oli teltta, jossa oli mahdollista vuokrata päivän ajaksi keskiaikainen asu. Hypläsimme ihania asuja, mutta silti vietimme päivän siviileissä, sillä Houppia hieman jännitti tuleva päivä.
Klo 11 aikaan aamupäivällä ei vielä sisääntulossa ja alueella ollut ruuhkaa. Silti tunnelma oli jo tieheä ja tiesimme, että päivästä tulisi antoisa. Olimme ihan valmiita aikahypyn jälkeiseen värikkääseen elämään!
Aloitimme Pakanametsästä, missä heti ihastuimme käsityöläisten tuotteisiin. Ensimmäiset ostokset oli siis tehty. Päivän päätteeksi laitan vielä kuvia ostoksistamme. Käsityöläisiä kannattaakin tukea ja meidän kohdallamme se alkoi tästä Pakanametsästä.
Päälläni oleva pellavatakkini löytyy artikkelista Kaavat omasta takista ja lempi-vaate elää jälleen!
Törmäsimme seuraavaksi ruttotohtoriin. Ruttotohtori ohjeisti pitämään ruton loitolla riittävällä turvavälillä, kasvomaskeilla, käsien pesulla ja desinfioinnilla. Näitä ohjeita noudatimme ja säästyimme helposti tarttuvilta pöpöiltä ja saimme ruton pysymään kaukana. Tärkeä virka tuolla ruttotohtorilla.
Matkalla Ratsumiehenraitille ja Sotahevosleirille jäimme viipyilemään kojuille ja katselemaan Viikinki Mittelöitä.
Viikinki Mittelöiden jälkeen saavuimme Pellavapolkua pitkin Sotahevoseirille. Leirillä oli kolme ratsukkoa keskiaikaisen opettajansa oppitunneilla opettelemassa turnajaisten ohjelmiin liittyviä tehtäviä ja taitoja. Tällä kertaa ratsukko opetteli peitsellä osumista vaneriseen vatustajaansa.
Pidin tästä ohjelmasta todella paljon. Opettaja oli selvästi ammattilainen ja koska itse olen harrastanut kouluratsastusta monia vuosia, minun oli helppo päästä tapahtumaan sisälle.
Hirs.fi -sivuilta löytyy lisää tietoa historiallisesta ratsastuksesta, jos aloit kiinnostua.
Hämeen linnapiha ja Hämeen linna
Seuraavaksi suuntasimme Hämeen linnaan. Linnan ulkopuolella oli alue, jossa oli meneillään keskiaikaiset turnajaiset. Aluksi ritarit mittelöivät haarniskoissaan ja lopuksi yleisö sai ottaa mittaa toisistaan. Tätä emme jääneet seuraamaan, sillä Houppi koki olonsa epämukavaksi. Matka jatkui.
Tässä kohtaa meille tuli nälkä. Päätimme katsastaa Linnan Kahvion tarjonnan ja kahvitella ennen linnan piha-alueen herkkuja. Yllätykseksemme sieltä sai lohi-savusärkikeittoa, joka oli todella herkullista. Päädyimme siis yhteistuumin kalasoppa-ateriaan.
Lounaan jälkeen jatkoimme matkaamme linnan sisälle. Tässä fiilistelykuvia linnakierrokselta.
Linnan Vankila
Houppi halusi välttämättä myös käydä vankilamuseo Vankilassa. Koska hän ei ollut ikinä päässyt käymään vankilassa ja nyt siihen tarjoutui mainio tilaisuus, asetuimme jonoon odottamaan vankilavuoroamme. Melko pian pääsimmekin sisälle. Kierros oli todella mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen. Kesken kierroksen Houppi kysyi minulta olenko koskaan ollut vankilassa. Ihmisiä hieman huvitti, pidin pokkani ja vastasin, että tämä on minun ensimmäinen kertani.
Tässä fiilistelykuvia ensimmäisestä vankilareissustamme ja kurkistus Suomen vankeinhoidon historiaan. Tarkempia tietoja Suomen ainoasta Vankilamuseosta löydät täältä.
Vankila-alueella tarjoutui mainio tilaisuus kokeilla keskiaikaista jousiammuntaa ja kirveen heittoa. Me jätimme ne väliin, mutta halusimme hetken katsella kuinka nykyajan ihmiset pärjäsivät vanhoissa aktiviteeteissa. Vankilasta päästyämme ja tuijotellessamme jousipyssyammuntaa ja kirveiden vilahtelua lähdimme kohti Viikinkikylää, joka oli pääasiassa asettunut Valhallan Väylän varrelle.
Viikinkikylän keskiaikainen elämä
Viikinkikylän elämänmeno upeine käsityöläiskojuineen oli mielestäni jopa ihan aidon tuntuista elämää menneessä ajassa. Ihmisten määrä oli Linnan puistoon palatessa jo monin kertaistunut ja leppoisa kuhina vain lisäsi aitoa viikinkikylän tunnelmaa savuineen ja arkiaskareineen.
Tässä kohtaa alkoi kumminkin sataa ja sade vain yltyi yltymistään. Itse asiassa Norjan rannikoilla ja vuoristoissa, muinaisilla viikinkialueilla, sataa usein, joten jostain oudosta syystä tämä rankka sadekuuro tuntui sopivan tilanteeseen hyvin.
Koko päivän ajan olimme kierrelleet ahkerasti käsityöläisten kojuja, jututtaneet käsityöläläisiä ja ihailleet heidän taitojaan. He olivat nähneet paljon vaivaa tullakseen Hämeen kolmipäiväisille keskiaikafestivaaleille ja paljon työtä he olivat tehneet myös tuotteittensa valmistamiseen ja esille panoon.
Tässä kohtaa rankkasade piiskasi keskiaikaa oikein urakalla. Moni käsityöläinen joutui peittelemään kojunsa ja tuotteensa ja ihmiset hakeutuivat muualle.
Sateen keskeltä alkoi jossain kohtaa kuulua keskiaikaista musiikkia, kun Viikinkikylän alkoi jäädä taaksemme. Saksalainen yhtye Corvus Corax oli hypännyt suurelle esiintymislavalle. Tämä yhtye soittaa uusikeskiaikasita musiikkia aidoilla instrumenteilla ja meno oli sen mukaista. Tykkäsimme kovasti.
Seisoimme Houpin kanssa rankkasateessa sadeviitan ja sateenvarjon alla. Tässä kohtaa olisi toivonut jo sateen hellittävän otettaan keskiajasta, toivoin sitä kumminkin eniten esiintyjien ja yrittäjien takia.
Päivä oli ollut pitkä ja sade ei näyttänyt laantuvan, Houppi halusi lähteä kotiin päin. Päätimme vielä ennen lähtöämme herkutella Kustaa III:n raitin kojuilla ja suuntasimme valitsemaan tarjonnan keskeltä jotain mitä emme olleet vielä aikaisemmin maistaneet. Päädyimme karamelliomeniin.
Lähdimme Hämeen Keskiaikafestivaaleilta kävelemään Kakarainkylän ja Kotieläinpihan kautta Seppäkujalle, josta käsityöläiskojuja tutkien lähestyimme keskiaikaisen päivämme loppusuoraa.
Matkalla autolle nautimme vielä karamelliomenistamme ja tapasimme vieläpä henkilökuntaakin. Selvästikin se uteliaana tuntui miettivän minne me mahdammekaan täältä tapahtumasta lähteä.
Mikä mielestämme oli parasta Hämeen Keskiaikafestivaaleilla 2021
Houpin mielestä kaikkein parasta päivässä oli
- kojulta ostettu nalle (Anna Villan käsitöitä)
- Hämeen Linna
- Vankila ja
- karamelliomena
Itse nautin eniten siitä, että Houppi halusi lähteä Hämeen Keskiaikafestivaaleille mukaani. Hän nautti silmin nähden päivästä ja sanoi poislähtiessä, että tulee kanssani kuulemma sinne ensi vuonna uudestaan. Houppi pitää käsitöiden tekemisestä itsekin ja tutki tarkkaan käsityöläisten kojuja ja tuotteita. Tästä syntyi lämpimiä ja mielenkiintoisia hetkiä käsityöläisten parissa.
Pidin myös siitä, että keskiaikainen fiilis oli koko päivän ajan aistittavissa, meni sitten minne päin tahansa festivaalialuetta. Tapahtumia, kojuja ja ruokaa oli runsaasti ja miljöö oli mitä parhain tällaiseen tilaisuuteen. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja siinä on myös vuosien varrella kehitytty. Esim. sisääntulon yhteyteen liitettu asuvuokraus on nyt oikeassa paikassa. Koen myös, että koko festivaali on oikein mitotettu, sillä yhdenkin päivän aikana on mahdollisuus selvitä koko runsaasta keskiaikatapahtumasta.
Tässä vielä minun ja Houpin käsityöostoksia
- Houpille nalle (Anna Villa)
- kissakoru (Purple Octopus Jewellery)
- avaimenperä
- itselleni uutuuskirja Löydöstä Muinaispuvuksi (Hämeen Linnasta)
- koivuinen kinnasneula (Viikinkikylästä)
- kotiin viemisiksi Tiensuun leivonnaisia itsetehdyssä tuohituokkosessa
Tässä reissumme tällä kertaan Hämeen Keskiaikafestivaaleille 2021. Mukavaa oli jälleen ja uudestaan taas mennään! Suosittelemme lämpimästi.
-Tuija ja Hope-
