Nämä minun iloiset huovutetut tossut olen huovuttanut kolme vuotta sitten käsityökoulussa, ja silloin ne jäivät kaappiini odottamaan pohjia ja koristelua. En osaa oikein selittää miksi minulta kului jopa kolme vuotta siihen, että sain ne valmiiksi ja käyttöönotettua. Olin jopa ostanut kierrätyksestä nahanpalatkin tossujen pohjiin, mutta kaappiin nekin vain jäivät lojumaan. Joskus pää tyhjenee tai inspiraatioista ei saa päätettyä minkä ottaisi käyttöön, ja aikaa vain kuluu. Käytkö sinulle koskaan näin?
Joka tapauksessa nyt nämä minun iloiset huovutetut tossut ovat vihdoin valmiit, ja olen siitä niin tosi iloinen, sillä näistä tossuista tuli todella lämpimät, ja ne istuvat vielä jalkaanikin kuin oma iho! Rakastan tossujen iloisia värejä (ovathan keltainen ja vihreä lempivärejäni) ja sitä, että ne saavat oloni mukavaksi ja hyväntuuliseksi. Eikä enää kylmiä varpaita, ei todellakaan, niin lämmintä huopa osaa olla.
Huovutetut tossut ja niiden valmistus
Huovutetut tossut valmistin keltaisesta ja vihreästä esilangasta eli hahtuvalangasta. Hahtuvalankojen lisäksi tossuissa on mukana esihuopaa eli vähän huovutettua karstavillalevyä. Villoja on kiinnitetty toisiinsa neulaamalla, hieromalla ja rullaamalla. Lopuksi vielä nuijimalla tossut sai sopivan kokoisiksi ja lopulliseen muotoonsa jalkineiksi.
Hyvä Tossujen huovutus -tutoriaali löytyy Youtubesta.
Tässä kuvia näiden omien huovutettujen tossujeni työvaiheista.
- aloitin tossujen yläosasta, jossa neulasin hahtuvalankoja karstalevyyn
- tossujen pohjan liitin yläosaan ompelemalla, väliin laitoin kuplamuovia estämään osien (ylä- ja alapuolen) yhteen huopumisen
- seuraavaksi neulasin hahtuvalankaa reunojen yli pohjan karstavillalevyyn
- oikealla alakuvassa: tossun yläpuoli neulattuna, johon en vielä ole leikannut tossun suuaukkoa, ja tossun pohjapuoli neulattuna, tossut ovat nyt valmiita seuraavaan työvaiheeseen
- tossut rullasin seuraavaksi kuplamuoviin ja lämpimiin märkiin pyyhkeisiin
- rullaa työstin edes takaisin voimakkaasti, jotta huovasta tulisi mahdollisimman tiivis ja kestävä. Tätä kutsutaan vanuttamiseksi, prosessin aikana käytetään kylmä-kuumakäsittelyä, jolloin huopa kutistuu.
- tossujen yläosaan leikkasin jalalle sopivan kokoisen ja muotoisen aukon, ja poistin kuplamuovin tossun sisältä
- viimeisessä työvaiheessa laitoin tossujen sisälle muovipusseihin sujautetut lestit, jotka olivat oman jalkani kokoa. Nuijalla työstin ja nuijin kosteaa huopaa lestin muotoon.
- kuivumisen jälkeen huovutetut tossut olivat valmiit, jalkoihini hyvin istuvat, ja ne jäivät tämän jälkeen odottamaan koristelua
Huovutetut tossut ja koristelun vaikeutta
Tähän huovutusvaiheeseen nämä minun tossuni sitten jäivät kolmeksi vuodeksi. Ne olivat näkyvillä kaapissani, mutta siitä huolimatta en jostain syystä osannut jatkaa niitä. Tämä tuntui minusta jotenkin oudolta, sillä päässäni sinkoilee jatkuvasti niin paljon ideoita, etten pysty kaikkia edes toteuttamaan, mutta nämä huopatossut, näiden kohdalla päässäni löi tyhjää.
Tämä idea näistä huovutettujen tossujen koristeluista syntyi kumminkin lopulta, kun kävin muutama päivä sitten Eurokankaassa. Etsin ihan jotain muuta, mutta silmiini pisti jo kaukaa kirkkaan keltainen tekoturkispala eräässä laarissa. Kun kävelin terkoturkispalaa kohti, tiesin, että tässä se nyt on, nyt tiedän millaisen viimeistelyn huopatossuilleni haluan.
Kirkkaan keltainen tekoturkispala oli iso, joten siinä samassa kun ajattelin tekoturkista koristeeksi huopatossuihini, mielessäni kävi muutama muukin ihana idea, joten vaikka pala oli iso ja huopatossuni tarvitsivat vain vähän kangasta, ostin ihan koko palan. Näitä muita ideoitani toteutan seuraavaksi, joten niistä pääset lukemaan sitten myöhemmistä postauksistani.
Kotiin päästyäni olin todella innoissani, ja ensi töikseni otinkin nuo kolme vuotta sitten tekemäni huovutetut tossut kaapista esille. Nyt oli vihdoin aika koristella ne, olihan minulla nyt mainio idea olemassa ja materiaalit sen toteuttamiseen.
Leikkasin aluksi huopatossujen reunoihin palat tekoturkista. Nämä tekoturkispalat ompelin käsin kiinni, turkispalojen saumat sijoitin kantapäähäihin. Ompelun aloitin käyräneulalla huopatossun ulkoreunasta alla olevan kuvan mukaisesti, jolloin reuna jäi taitettuna ulospäin.
Tämän jälkeen ompelin tekoturkiksen toisen reunan huopatossun sisäpuolen reunaan kiinni (suoraan, ilman taitosta).
Lopuksi vielä huovutetut tossut tarvitsevat kulutusta kestävät ja liukastumista estävät pohjat. Ne tein kierrätysnahasta, jonka ompelussa käytin paksumpaa ompelulankaa.
Itse huovutetut tossut ovat ihanan lämpimät ja uniikit
Käytin näihin omiin huovutettuihin tossuihini hahtuvalankaa ja karstavillalevyä, jotka huovutin käsin kuuma-kylmäkäsittelyllä ja vanuttamalla. Tämä tapa on työläs ja jumpata sai kyllä hetken ennen kuin tossut olivat valmiit. Palkintona odotti kumminkin kestävät, lämpimät ja miellyttävät kotitossut, joista tuli lopulta juuri sellaiset kuin halusin.
Erilaisilla koristeluilla saa lopuksi vielä höystettyä tossuihin omaa persoonallisuuttaan niin paljon kuin vain haluaa, tupsuja, neulosta, rusetteja, kuvia… Mitä ikinä vain keksitkin, kotitöppöset saavat olla juurikin niin hauskat tai pelkistetyt kuin missä itse parhaiten viihdyt.
Lue myös
- pesukoneessa huovuttamisesta artikkelistani Huovutettu istuinalusta lämmittää todella ihanasti
- nunohuovutuksesta artikkelistani Huovutetut pitsilapaset voi toteuttaa näinkin
Olen todella iloinen näistä näköisistäni ja jalassa hyvin istuvista, itse tehdyistä huopatossuistani, sillä nyt ei tarvitse enää miettiä mitä laitan jalkaani, silloin kun on todella kylmä. Nämä huopatossut ovat todelliset kylmien ilmojen pelastajat. Ja koska näitä kylmiä ilmojahan meillä täällä Suomessa riittää, voin kyllä lämpimästi suositella villaa ja huopaa, sillä millä tavalla vain se työstetäänkin, villa pitää aina lämpimänä.
Iloista ja lämmintä pääsiäisen odotusta, Tuija
