Tuikkukynttelikkö on pian taas ajankohtainen, sillä heinäkuun lopussa myöhäisillat muuttuvat jo hämäriksi ja kynttilöitä aletaan kaivella pikkuhiljaa kesän jäljiltä esille. Kun luonnollinen valo alkaa kaikota, kyntteliköt luovat kaunista tunnelmaa pehmeneviin ja samettisiin iltoihin.
Metallilangasta taittelu ei ole monimutkaista, ja tämän askartelutyön periaatteena on taivutella lankaa haluamaansa muotoon siten, että rakenne pysyy hyvin kasassa ja oma kädenjälki ja muotokieli näkyy työssä. Annan tässä artikkelissa sinulle oman ohjeeni näiden tuikkujen metallilankataitteluihin, mutta aivan yhtä hyvin voit taitella omat tuikkukipot omalla tavallasi ja oman makusi mukaisiksi, ja kiinnittää ne löytämääsi oksaan.
Tämän oman tuikkukynttelikön valmistin Kankaanpään opiston kuvataide- ja kädentaitokurssilla, jossa olimme Houpin kanssa. Kurssin opettajana toimi kuvataiteilija Anna Turunen. Yhtenä kurssin kädentaitotekniikkana vääntelimme metallilangoista kukkasia, ja tästä innostuneena hain inspiraatiota unikon siemenkodista. Lopulta omasta työstäni kuoriutui tämä tuikkukynttelikkö (kurssityöni julkaisuun olen saanut luvan).
Tuikkukynttelikkö, millainen omasi voisi olla?
Tämä tuikkukynttelikkö sopii hyvin pöydän kattaukseen, sillä se on matala, pitkän mallinen ja tuikut ovat turvalliset, vaikka pöydässä olisi enemmänkin ruokailijoita ja tarjottavaa.
Tuikkukynttelikön oksa kannattaa valita sen pituiseksi kuin omaan käyttöön on sopiva, ja malliltaan sen tulisi pysyä tasaisella kauniisti pystyssä. Oksa voi olla tukeva, monihaarainen tai siinä voi olla useampiakin pieniä oksia, joihin kaikkiin voi tehdä oman tuikkukipon. Näin tuikkukyntteliköön tulee enemmän kerroksellisuutta ja ulottuvuutta. Oksan koko ja muoto määrittelee tuikkukippojen sijainnit, mutta ennen askartelun aloittamista kannattaa kumminkin kokeilla oksaa sopiiko se mitoiltaan ja muodoltaan paikkaan, johon sen suunnittelet asettavasi.
Tuikkukynttelikköä voi koristella myös mielensä mukaan mm. samoilla pienillä helmillä, joita käytetään tuikkukippojen koristeluun, pienillä eläinhahmoilla tai vaikkapa sienillä vuodenajan teeman mukaisesti. Näiden omien tuikkukippojen koristeluun käytin tuoreita viheroksia antamaan väriä ja lisäämään luonnonmateriaalien tuomaa tunnelmaa, viheroksat lepäävät irrallisina oksan vierellä, joten ne on helppo myös siivota pois tarvittaessa.
Koska tuikkukynttelikkö on kevyt ja tuikut ovat ledejä, sitä on helppo siirtää paikasta toiseen. Mielestäni tämä tuikkukynttelikkö toimii hyvin myös ilman sen kummempia lisäkoristeluitakin. Toisaalta koristeluissa voi huoletta myös käyttää mieleisiään materiaaleja ja niin paljon kuin vain niillä haluaa koristella, sillä kynttilöiden tulta ja niiden paloturvallisuusasioita ei tarvitse suunnittelussa ottaa huomioon. LED-tuikuissa on myös kaukosäätömahdollisuuksia, joten tämä helpottaa kynttiläsarjan sytyttämistä ja sammuttamista.
Näin teet oman tuikkukynttelikkösi
Tuikkukynttelikköön tarvitset
- taipuisaa metallilankaa, ei kumminkaan liian ohutta eikä paksua
- sivuleikkurit, lattapihdit, pyöröpihdit
- oksan
- pieniä helmikoristeita
- kuumaliimapistoolin
- lisäksi muuta koristelumateriaalia inspiraatiosi mukaan
Tee näin
- metallilankaa voit työstää joko suoraan kerältä tai katkaisemalla sopivan pitkän langan. Metallilankaa voi lisätä varteen myöhemmin, mutta itse kippoon kannattaa varata lankaa katkeamaton määrä. Unikon siemenkotamalliseen tuikkukippoon on varattava metallilankaa hieman enemmän, sillä yläosan yhteen sitominen vaatii myös työskentelyvaraa.
- metallilankaa työstetään käsin ja latta- ja pyöröpihtejä apuna käyttäen
- suorista kerältä tuleva metallilanka esim. pyöröpihdeillä tai pyöreän/pyöreähkön muodon omaavalla pihtien ottimilla vetämällä metallilankaa sormien ja työkalun välissä suoremmaksi
- aloitetaan tekemällä aihio: kippo-osuuteen kerätään reilun mittaisesti metallilankaa esim. kiertämällä sitä käden ympärille useita kierroksia soikion muotoon. Mitä enemmän kierroksia, sitä muhkeampi kiposta tulee. Tasaisempaa jälkeä saat, jos suoristetun metallilangan pyörittää jonkin esineen ympärille, jolloin yhden kierroksen mitta pysyy tasaisesti samana.
- litistä soikio keskeltä kasaan ja tee siihen pieni varren tynkä. Voit myös jättää unikon siemenkotamallin ilman varren tynkää, pääasia on että malli pysyy kauniina ja tuikkukippo hyvin pystyssä, kokoa tällöin soikion keskeltä metallilangalla nippu yhteen. Varioi siis mielesi mukaan.
- kierrä varren tyngän tai koontilangan ympärille metallilankaa, ja jatka tästä varren askartelua
- kipon varsi tehdään siten, että metallilankaa taitetaan moninkertaisesti toistensa ympärille ja se kiinnitetään kipon pieneen varren tynkään. Jätä sen verran vartta, että saat kiedottua varren pään tukevasti kepin ympärille muutaman kerran ja tästä vielä kiinni varren tynkään.
Tästä jatketaan kahdella eri tavalla, avoimia tuikkukippoja on kaksi ja suljettuja kolme. Yleensä pariton määrä on kauniimpi kuin parillinen. Tuikkukipon muotoilun voi tehdä myös ennen kuin siihen tekee varren ja ennen oksaan kiinnittämistä.
Avoimia tuikkukippoja jatketaan siten, että…
- kipon silmukoiden päät katkastaan sopivan pituisiksi
- tämän jälkeen metallilangat asetellaan sopivaan muotoon…
- … ja koristellaan kuumaliimaamalla metallilankojen päihin pieniä helmiä
Suljettuja tuikkukippoja jatketaan siten, että…
- silmukoiden yläpäähän kierretään metallilankaa. Metallilanka sulkee kipon umpinaiseen muotoon ja silmukoiden kärjet jäävät koristeiksi kipon yläosaan.
Samettisten ja sateistenkin kesäiltojen tunnelmiin, Tuija
Vinkki: Luonto on nyt vihreänä ja on hyvä aika kerätä yrttejä löylypusseihin, joita voi antaa vaikkapa joululahjaksi ystävälle.
Ohjeet löytyy artikkelsita 4x diy löylypussi ja 1x uusi ihana tuoksu – vai useampikin?
