Oletko koskaan miettinyt miten saisit kuin huomaamatta virkattua itsellesi upean arkimekon tai vaikkapa juhlamekon? Ikään kuin se valmistuisi itsestään, vähän kuin varkain. Ei mallia, ei ohjeita vaan rennosti ja luovasti, ajan kanssa ilman paineita. Tämä on mahdollista ja siihen tarvitset vain lankaa, virkkuukoukun ja aikaa. Et muuta.
Koko mekko virkataan yksinkertaisista paloista, jotka luodaan työn edetessä. Palat virkataan ketjusilmukoilla ja pylväillä. Paloja voit mukailla muiden malleista tai keksiä itse yksinkertaisia kuoseja. Pienillä muutoksilla palojen koossa ja kuviossa saat taas uuden ja erilaisen palan mekkoosi. Virkatun mekon kaavana käytetään omaa sopivaa mekkoa siten, että virkatut palat asetellaan mekon päälle. Palat yhdistellään toisiinsa ja jos palojen väliin jää liikaa tilaa, aukkoihin virkataan sopivan kokoisia paloja.
Tätä pala palalta valmistuvaa työtä on helppo kuljettaa mukana, tarvitset vain lankakerän ja virkkuukoukun käsilaukkuusi tai taskuusi. Virkattujen palojen mallit kulkevat päässäsi, sillä tarkoitus on antaa luovuudellesi tilaa ja vapautta. Koska yksi pieni pala on yksi työ, koko valmistuvaa mekkoa ei myöskään tarvitse kuljettaa mukana, joten paloja on todella helppo tehdä missä vaan. Mekon virkkaaminen ei tunnu isolta projektilta, sillä työ valmistuu pikku-hiljaa ajan kanssa.
Tässä postauksessa esittelen oman mekkoni ja sen työvaiheet sekä koko juhla-asuni. Mekon virkkasin kaksostemme ylioppilasjuhliin muutama vuosi sitten. Tällainen virkattu mekko tarvitsee aina myös alusmekon. Sellainen löytyikin ihan omasta kaapistani. Alusmekko oli sävyltään taitettu valkoinen ja se oli jäänyt käyttämättä, koska oli minulle liian lyhyt. Kierrätin näin alusmekon itselleni muokaten sitä niin, että se sopi hyvin yhteen virkatun mekkoni kanssa. Lopuksi virkkasin palasista asuuni myös sopivan laukun.
Kuinka paloista virkattu mekko valmistuu helpoimmin?
Käytännön tietoa
Mekko on virkattu puuvillalangasta no 3 koukulla ja se painaa valmiina 466g. Se on kokoa M-L.
Palojen virkkaamista
Mekon palojen virkkaamisen aloitin ihan fiilispohjalta. Palat olivat sen kokoisia kuin mitä niistä tuli. Virkkailin paloja inspiroituen Pinterestistä, omasta päästäni ja jo virkkaamistani paloista muunnellen niitä edelleen. Olen virkannut joskus enemmän, joskus vähemmän, joskus virkkaamisessa on ollut pidempi tauko. Kannattaa vain virkata ja katsoa mitä lopulta tulee. Palat venyvät miellyttävästi, joten ne asettuvat yllättävän hyvin toisiinsa nähden eivätkä ole turhan tarkkoja koostaan. Pinterestissä voit inspiroitua helpoista pyöreistä paloista täällä.
Palojen sommittelu mekoksi
Kun virkattuja paloja alkoi olla pieni pino, oli aika katsoa miten ne asettuisivat mekoksi. Käytin ”kaavoina” Kuubasta ostettua pitsimekkoani, jossa oli hihat. Omaan mekkooni en halunnut hihoja tällä kertaa. Oma mekkosi toimii siis omana kaavanasi.
Asettelin mekon päälle palasia, jolloin virkkaamani mekko alkoi hahmottua mitoiltaan. Yhdistelin palaset ja virkkasin väliin pieniä palasia, jos palasten väliin jäi liian iso rako. Näin pikku-hiljaa mekko alkoi hahmottua. Välillä vain virkkailin lisää paloja ja sitten taas oli pysähdyttävä asettelemaan ja kiinnittelemään niitä yhteen. Loppuvaiheessa oli jo soviteltava jokainen uusi virkattu pala yksitellen jäljellä oleviin vapaisiin kohtiin. Mekon helma, hiha-aukot ja pääntien reunat eivät ole tasaisia, mutta tässä työssä kaikki epäsymmetrisyys onkin juuri se juttu.
Palojen kiinnittäminen yhteen
Palat on yhdistetty toisiinsa kolmella eri tavalla: ompelemalla, solmuamalla ja virkkaamalla kiinteitä silmukoita. Palasten täytyy pysyä kauniisti yhdessä ja niin, että ne myös pysyvät kunnolla kiinni. Ilmavan ulkonäön ja mekon joustavuuden vuoksi palojen kiinnitys on tapahtunut pienin pätkin ja useammasta kohtaa. Näin mekko joustaa päälläsi eikä kinnaa mistään. Alussa kiinnitin paloja enemmän ompelemalla ja solmuamalla. Väliin ompelemia paloja ja mekon loppuvaiheessa virkkasin viimeisellä kierroksella muutaman kiinteän silmukan kiinni olevaan palaan muutamasta kohtaa.
Tuunattu alusmekko
Löysin omasta kaapistani alusmekon, jota en ollut käyttänyt. Näin tuunaavana ihmisenä ei oikein henno heittää mitään pois, vaikka tuntuu ettei ole aina mitään järkeä kaikkea säilyttää. Tässä kohtaa kumminkin säilöäminen kannatti.
Virkattu mekkoni oli voimakkaan luonnon valkoinen ja alusmekko oli sävyltään taitettu valkoinen. Alusmekon väri näyttäyti liian valkoisena virkatun mekon alta, joten värjäsin sen kahvilla vintageksi. Alusmekko oli minulle liian lyhyt, joten pidensin sitä pitseillä. Pitsit olivat luonnon valkoisia ja ne värjääntyivät alusmekon helmassa vielä vähän keltaisemman valkoisiksi. Lopulta alusmekko oli juuri sellainen kuin halusinkin ja sen sävy sointui ihanasti virkatun mekon sävyn kanssa.
Mekon yksityiskohdat ja virkattu käsilaukku
Mekon sivuun virkkasin pieniä paloja vihreästä langasta. Samasta langasta virkkasin myös asuun sopivan käsilaukun. Käsilaukusta tuli ihanan kevyt. Juuri mekon ja juhlien tyyliin sopiva. Pinterestistä löysin näin jälkeenpäin ihanien pienten orvokkien mallin, ne sopisivat myös upeasti mekon yksityiskohdiksi, näet ne täältä.
Kengät
Kengiksi valitsin asun värimaailmaan sopivaa kultaa. Kaikki värit ovat täten lämpimiä ja yhteen sointuvia. Kultaiset kengät sopivat ihanasti rinnassani oleviin kultaisiin lyyroihin. Pieni yksityiskohta, mutta minulle tärkeä sellainen. Värien yhdistelemisestä voit lukea lisää täältä Kuinka värejä yhdistellään oikein.
Olin todella tyytyväinen asukokonaisuuteen. Se valmistuikin juuri sopivasti kaksostemme ylioppilasjuhliin muutama vuosi sitten. Olen pitänyt mekkoa sen jälkeenkin, mutta vain juhlissa. Mekko sopisi kyllä arkeenkin, mutta ehkäpä sen arvo mitataan enemmänkin tunteitteni kuin työn kautta. Koko asuni valmistui kuin vaivihkaa enkä kokenut sen tekoa työlääksi missään vaiheessa. Aloitin virkkaamisen syksyllä ja toukokuun lopussa sain pukea sen ylpeänä päälleni.
Pidän pienistä välipalakäsitöistä. Miellän tämän virkatun mekkoni juuri sellaiseksi. Rakastan palojen virkkaamista juuri sen vuoksi, että lankakerä ja virkkuukoukku kulkee helposti mukana. Joskus projektit kestävät pitkäänkin ja ne kulkevat milloin missäkin päin maailmaa mukanani. Ja joskus ihan vain kauppareissulla autossa.
Aina ei tarvitse mallia, ei suunnittelua. Näinkin toteuttamalla asun lopputulos voi olla hurmaava.
Toivottavasti pidit fiilisvirkkailustani ja se inspiroi myös sinua! Kommentoi vain vapaasti, olisi mukava kuulla mielipiteesi asusta ja sen toteutuksesta.
Tuija
Koitko tämän postauksen hyödyllisenä? Olen superkiitollinen, kun jaat sitä eteenpäin sosiaalisessa mediassa! Kiitos!
Ihana idea ja ihana mekko! Mikä on mekon noin koko ja paljonko varasit siihen lankaa? Mainitsemasi lanka on juuri tämän viikon Lankamaailmassa tarjouksessa ja ajattelin kokeilla saisinko virkattua riittävän monta lappua mekkoon, puseroon tai sitten pieneen liinaan Virkkaus ei ole ollut mun juttuni, mutta eihän sitä koskaan tiedä ja aina pitää edes kokeilla.
Kiitos kommentistasi! Ihana, kun palavirkkaaminen innosti sinua 🙂 Mekko painaa 466g ja se on kokoa M-L. Näin harvaan virkattuista paloista tehty mekko (käyttämälläni langalla) joustaa jonkin verran, joten se muotoutuu mukavasti päällä. Ja on miellyttävä käyttää. Toivottelen ihania virkkaushetkiä!
Niin kaunis ja niin arvokas! Ihastuttava ja taitavasti luotu kokonaisuus. Inspiroiduin kyllä itsekin, palavirkkaus on loistava välipalakäsityö.
Kiitos kommentistasi! Ja mukava, jos inspiroiduit mekosta ja tavasta, jolla se on toteutettu. Pidän itsekin palavirkkaamisen helppoudesta, kun sitä voit tehdä missä vaan ja milloin vaan. Ja jos työllä ei ole kiire, tuntuu, että se valmistuu ikään kuin itsestään. Olen tällä hetkellä virkkaamassa neuletakkia, jonka valmistuminen on kestänyt pidempään kuin tuon mekon. Mutta se ei haittaa. Se valmistuu sitten kun sen aika on valmistua 🙂 Mukavia virkkaushetkiä sinulle!
Ihana idea. Kun näin tämän oli pakko käydä heti ostamassa oikeanlaista, itseä miellyttävää lankaa. Ensimmäiset palat jo virkkasinkin. Koskaan en ole virkannut kuviollisia paloja.
Opettelin keväällä virkkaamaan ja nyt on pusero toista hihaa ja viimeistelyjä vaille valmis. Välillä kiva virkata jotain kevyempää. Ja tässä se kevyempi homma on.
Hei, ihanaa, jos inspiroiduit paloista virkatusta mekostani! Tämä on niin parasta, kun saa jakaa tätä kässäilyä! Virkkaaminen on kyllä mukavaa hommaa ja itse tykkään juuri palavirkkaamisesta, siinä kun voi ottaa vaikkapa matkalle mukaansa lankakerän ja koukun, kun työ tehdään pienissä erissä, paloina. Tsemppiä puseroosi! Ihana kesäkässäily sulla 🙂
Tosi ihana mekko ja persoonallinen! Itse olen myös virkannut vähän samalla idealla ja jestas sitä tuskaa, kun niitä lappuja piti yhdistää
Kiitos kommentistasi! Yhdistitkö kaikki kerralla? Mä yhdistin osissa, välillä virkkasin vain paloja, välillä taas yhdistelin niitä. Joskus yhdistin vain yhden palasen heti kun se valmistui. Alussa, kun mulla oli kasa palasia, yhdistin kerralla paljon. Tämä oli kyllä välttämätöntä, jotta sai hahmoteltua paremmin koko mekon. Annoin olla lattialla palat siinä järjestyksessä, mihin ne sovittelin mekon päälle. Yhdistelin, virkkasin pieniä paloja väliin, otin lattialta taas oikeasta kohdasta lapun ja yhdistin sen mekkoon oikeaan kohtaan. En ehkä ollut työn edetessä kovin järjestelmällinen, sillä tein sitä monta kuukautta (syksystä kevääseen). Koko mekko valmistui fiilispohjalta.
Idea on kertakaikkiaan loistava!
Tähän voisi hyvin käyttä esim. kaapissa käyttämättömänä olevat virkatut pitsiliinat.
Kiitos kommentistasi. Kyllä, varmasti valmiistakin pitsiliinoista saa loihdittua mekkon. Minusta tässä artikkelin mekossa on yksi hyvä puoli se, että paloja yhdistellään ”löysästi´´. Tarkoitan, että yhdisteleminen tapahtuu tarpeen vaatiessa vain muutamista kohdista ja väliin virkataan yhdistäviä pienempiä paloja. Näin mekosta tulee joustava päällä ja se muotoutuu päälle hyvin. Ja koska meillä kaikilla on yksilölliset kropat, se oma hyvä mekko kaavana takaa itselle sopivan ja istuvan mallin.
Hei!
Mielettömän upea mekko! Aloin heti haaveilla samasta projektista. Ongelmani vain on, että olen enemmän neuloja kuin virkkaaja, ja vaikka virkkaaminen onnistuu, oman luominen ei. Siispä kysyisinkin: virkkasitko palat todella omasta päästäsi, vai voisiko apuja erilaisten palojen ohjeisiin löytää jostain?
Kiva, kun inspiroiduit. Juu, virkkasin omasta päästäni palat, olen ihan lapsesta asti virkannut. Voit hyvin ottaa erilaisia malleja netistä ja koota niistä oman mekkosi. Ideana on se, että oma vanha mekko toimii ns. kaavanasi. Asettele palat mekon päälle, niin saat itsellesi oman kokoisen ja mallisen mekon, juuri itsellesi sopivan. Virkatut palat joustaa mukavasti, ja kun yhdistelet paloja toisiinsa luovasti, voit käyttää useampaa tapaa yhdistellä ne, samaa tapaa ei tarvitse yhdistelemiseen käyttää. Jos eri kokoiset palat eivät tahdo yhdistyä, virkkaa väliin uusi pala, vaikka pieni, sen jälkeen yhdistelet paloja uudelleen, eli pieni pala väliin ja modistaminen etenee taas. Virkatun mekon alle tulee alusmekko, joten rei´istä ei niin tarvitse välittää, riittää kun palat näyttävät hyvältä ja olet tyytyväinen. Tämä tapa tehdä itselle, omaa istuvaa mekkoa kaavana käyttäen, on luovaa, mukavaa ja inspiroivaa 🙂 Tsemppiä virkkailuun, onnistut aivan varmasti.