Tämä artikkeli on jatkoa Kun halusin artesaaniksi osa 1 -artikkelilleni. Kun halusin artesaaniksi -sarja on kolmiosainen, ja tämä artikkeli, jota paraillaan luet, on sarjan keskimmäinen. Tätä kädentaito-ohjaajan koulutustani on takana nyt 8 kk, ja opintoni ovat jo melko pitkällä. Valmistumiseni häämöttää tulevana kesänä 2024, ja vaikka reipas opiskelutahtini alkoi viime syksynä yskähdellä, olen saanut kirittyä jälleen opintojani siihen malliin, että ahkeroimalla pysyn aikataulussani. Kaikki ei kumminkaan ole mennyt kuin Strömsössä.
Halusin alun perin järjestää itselleni kunnolla aikaa opiskeluun, ja ennakoida tekemisiäni ja hallita elämääni. Rakensin opintojani siten, että pysyisin aikatauluissa etuajassa, jotta minulla olisi enemmän pelivaraa. Mutta niinhän siinä kävi, että kun viime kesä kääntyi syksyksi, menetin tämän mukavan etumatkani hetkessä. Korona ja sen jälkitaudit kaatoivat minut petiin, enkä kaiken lisäksi ollut pystynyt karsimaan ruuhkaista syksyäni siten kuin halusin. Lisäksi aloitin kädentaito-ohjaajan työt kesken opintojeni. Olin nopeasti siinä tilanteessa, että tarvitsin opintojeni etenemiseksi itselleni uuden strategian.
Artesaaniksi uusin suunnitelmin
Alun strategiani on ollut se, että olen opiskellut sen oman opintosuunnitelmani mukaisesti, mikä minulle alunperin laadittiin (Hoks). Osa kursseista osoittautui helpoiksi, mutta osa kursseista on ollut vaativampia tai sitten vain hyvin aikaa vieviä. Kun on aikatauluttanut itselleen aikaa, kurssien suorittaminen on pysynyt aikataulussa riippumatta niiden sisällön laajuudesta tai vaatimustasosta. Kun opiskeluaikaa on vähemmän ja muu arki kuormittaa, alkaa luonnollisesti väsyä. Tästä alkavatkin sitten ne haasteet. Aikapula laittaa itselleen kevyemmän ja helpommankin kurssin näyttäytymään haastavammalta kuin mitä se olisi seesteisessä olotilassa, ilman mielen kireyttä.
Kun on aikaa tarpeeksi, työläämpääkin kurssia on kevyempi ja mukavampi opiskella. Mutta entä sitten, kun aikaa ei enää tahtonutkaan löytyä? Entä kun avaan uuden opintokurssin työn alle, ja se osoittautuukin melko laajaksi ja työlääksi? Entä kun uusi kurssi ei enää olekaan omalla mukavuustasollani? Miten aikataulutan opiskeluni siten, etten ala suorittaa sitä vaan että myös oppisin uutta ja voisin olla myös tyytyväinen omiin suorituksiini?
Ensinnäkin halusin saada opintoni uudelleen hallintaani. Jotta saisin tuon hallittavuuden tunteeni takaisin, minun oli perehdyttävä siihen mitä minulla on edessäni. Aloin kirjautua lähikuukausien tuleviin opintomoduuleihin, jotta näkisin ennakkoon millaisia ponnistuksia ja ajankäyttöä ne itseltäni tulisivat vaatimaan. Tämä helpotti. Pystyin nyt puuttumaan ajankäyttööni suunnittelemalla sitä tehokkaammin. Aloin suorittamaan itselleni vähemmän vaativia kursseja pois alta, ja samalla järjestämään aikaa kalenteriin työläämmille kursseille. Näin myös mieleni pysyi positiivisena, kun koin pystyväni pureutumaan ajanhallintaani ja opintojeni etenemiseen, vaikkakin käytännössä tulisinkin jäämään opintosuunnitelmista melkoisesti jälkeen.
Joitain työläitä kursseja aloin myös suorittaa muiden kurssien rinnalla, sillä niihin kului itselläni melkoisen paljon aikaa. Tällaisia kursseja oli esim. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa (esim. valinnainen kurssi Toiminta digitaalisessa ympäristössä), sen kurssimateriaali oli laaja, ja halusin käydä sen huolellisesti läpi, joten päätin pilkkoa sen paloiksi ja opiskella muiden opintojen rinnalla. Tämä päätös osoittautui toimivaksi.
Pysähtyminen ja muutokset kannattivat
Aikataulussa en siis ole pysynyt, enkä kurssien kanssa ihan järjestyksessä edes edennyt, mutta tärkeintä oli se, että pystyin luottamaan siihen, että kokonaisuus pysyisi hallinnassani, ja kokisin voivani suorittaa opintoni huolella ja kaiken lisäksi vielä pystyisin olemaan tyytyväinen.
Verkko-opinnot ovat siinä mielessä haastavia, että ne vaativat paljon itsekuria ja niiden kanssa voi helposti kokea jäävänsä yksin. Myönnän, että välillä itseltänikin unohtui tuo tuikitärkeä opettajien tuki. Mutta, mutta, ei hätää, meistä opiskelijoista pidetään kyllä huolta. Eräänä arkisena päivänä kilahti Wilmaan viesti, tärkeä muistutus siitä, että varaisimme ajan opintojen ohjaukseen. Tämä oli itselleni tärkeä yhteydenotto, sillä vaikka olin yrittänyt pitää mielessä ohjauksen ja tuen saatavuuden, olin niin työllistetty, että yksinkertaisesti unohdin sen.
Varasin siis tyytyväisenä opettajalta ohjausajan. Kävin tulevaa tapaamistamme varten läpi koko opintosuunnitelmani, kirjoitin ylös kysymyksiä ja keskustelun aiheita. Lopulta tuo Teams-tapaaminen avasi mieltäni kaiken tuon pakertamiseni keskellä. Samalla se myös kirkasti asioita, myös niitä, joita olisin joka tapauksessa joutunut kysymään jossain vaiheessa.
Opintosuorituksistani
Opintomoduuleista olen suorittanut kokonaisuudessaan (kaikki moduulin kurssit) Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen, Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen, Yhteiskunta ja työelämäosaamisen ja Käsityötaidon ohjaamisen. Usean moduulin kurssikokonaisuuksista on osa suoritettuna, kuten Tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta, Hinnoittelun perusteet ja Markkinointiviestinnän keinot ja kanavat.
Kurssit olen kokenut sisällöiltään yleisesti ottaen tärkeinä ja artesaaniopintoihin kuuluvina. Toki osan kursseista (esim. matematiikka, fysiikka, kemia, ruotsi) olen kokenut vain sellaisiksi, että niillä mitataan opiskelijan taitoja, jotta asiat ovat jotakuinkin hanskassa. Niihin en itse ole juurikaan lukiotaustallani stressannut enkä perehtynyt sen enempää. Toisaalta taas esim. Hinnoittelun perusteet ja digikurssit ovat olleet itselleni erityisen tärkeitä, sillä omat taitoni ovat olleet heikkoja kurssien sisältöihin nähden. Tällaisiin kursseihin panostan enemmän.
Artesaanikoulutuksen kurssit ovat mielestäni sellaisia, että niiden sisältö tähtää artesaaniksi opiskelevan työn kannalta olennaisiin asioihin. Juuri tämä tekee koulutuksen sisällöstä kauttaaltaan mielenkiintoista ja opiskelusta nautittavaa, jopa koukuttavaakin.
Etä- ja lähipäivät käsityöpäivinä
Koska artesaaniopinnot ovat taideteollisuusalan perusopintoja, niihin kuuluu luonnollisesti myös käsitöitä. Osa käsityökursseista on ollut etänä, osa lähiopetuksena, jotka itse suoritin täällä Tampereella. Lähiopetuksia järjestetään myös Teuvalla, joten opintoihin valitut kurssit määrittävät missä ne toteutetaan, omat lähipäiväni ovat kaikki Tampereella. Verkko-opetuskurssit ovat selkeitä ja hyvin ohjattuja, ja niihin saa opettajalta tukea, jos sitä kokee tarvitsevansa. Itselläni ei ole ollut niiden suorittamisessa ongelmia, ja ne ovat olleet kaikki aiheiltaan ihan superihania. Tätä kirjoittaessani en ole vielä suorittanut kaikkia käsityöaiheisia opintojani, siis niitä, joissa saa tehdä käsitöitä ihan omin pikkukätösin. Paljon mukavaa on siis vielä edessä päin, ja se tuntuu kyllä todella hyvältä.
Lähipäivät ovat olleet mielestäni niitä parhaita oppimispäiviä. Lähipäivissä on aina ennakkotehtävä, jonka opettaja etukäteen hyväksyy. Ennakkotehtävillä perehdytään, suunnitellaan ja alustetaan lähipäivän tekemistä. Lähipäivän aikana sitten tuo oma työ toteutetaan opettajan ohjauksella. Opettajat ovat olleet todella ammattitaitoisia, vuorovaikutteisia ja innostuneita opettamastaan aiheesta. Tämä tuntui erityisen hyvältä, sillä ainakin itselläni on ollut nippu kysymyksiä lähipäiväksi, ja mikä parasta, kaikkiin niihin on saanut vastauksia, usein ihan kysymättäkin, sen verran vuolaasti opettajat jakavat tietojaan. Lähipäivän käsityöstä teemme aina myös kirjallisia tehtäviä jälkikäteen.
Itse koen, että jokainen oma lähipäivänä toteutettu työni on ollut itselleni siinä mielessä täydellinen, että katson saaneeni kurssilta niin paljon, että voisin myös kurssityöstäni ohjata omalle ryhmälle ihan oman kurssin. Tässä mielessä kädentaito-ohjaajaksi opiskelevalle oppilaalle tällaisten opintojen suunnittelussa on Suomen Yrittäjäopiston (Syon) puolesta mielestäni onnistuttu erinomaisesti, ja tähänhän sitä näissä opinnoissa tähdätäänkin.
Etä- vai lähipäivä, mitä eroa niillä on?
Jotta verkko- tai lähipäivien käsityöopinnoista saisi kaiken mahdollisen irti, niihin on kannattanut itse valmistautua huolella. Itse en ole halunnut jättää ennakkotehtäviä ja tunneille valmistautumista viime tippaan juuri siksi, että tuo ainokainen lähipäivä tai etäkurssi on aina täysin uniikki. Olemalla aktiivinen saa itselleen aina eniten. Oma lähtökohtani opinnoilleni on se, että teen tätä itselleni ja oppiakseni, siksi haluan näiltä ammattiopettajiltamme sen tiedon mitä tarvitsen ja tulen tarvitsemaan tulevassa työssäni kädentaito-ohjaajana.
Lähipäivien etuna myös se, että koululla on hyvät ja asianmukaiset tilat toimia, toisin kuin kotona. Mm. teollisuusompelukoneet ja -saumuri tulevat viimeistään lähipäivinä tutuiksi, ja kukapa ei nyt tykkäisi levitellä kankaita tai värjäyksiään isolle pöydälle, onhan koulun tilat juuri tähän tarkoitukseen tehtykin.
Toinen merkittävä asia on se, että lähipäivinä on mainio mahdollisuus verkostoitua ja tutustua omiin opiskelukavereihinsa. Tämä jää omasta mielestäni tässä hybridikoulutuksessa vähäiseksi, ja vaikka itselleni sopiikin tällainen verkko-opiskelu, jään silti kaipaamaan sitä, että olisimme enemmän toistemme kanssa, myös opettajien, siis ihan paikan päällä livenä.
Itsenäisessä etäopiskelussa on taasen se etu, että aikataulutan itse opintoni, ja saan näin myös paljon joustavuutta arkeeni. Tämä vaatii opiskelijalta sitoutumista ja vastuunottoa omista opintojen etenemisestä, eikä se siinä mielessä ole kaikille se paras tapa opiskella. Etäopinnot ei aina kannusta ottamaan viestein yhteyttä omaan kurssiopettajaan, vaikka se on aina mahdollista ja helppoakin. Lähiopetuksessa spontaania viestimistä tulee luonnollisesti paljon enemmän ja se on myös oppimistilanteena usein siksi hedelmällisempää. Koska omat tieto-taitoni ja verkostoitumiseni ovat kumminkin jo lähtötilanteessa vahvoja, koen kumminkin tämän tyylisen hybridiopiskelun, joka painottuu verkko-opintoihin, itselleni erittäin sopivaksi ja nautinnolliseksi.
Koulussa valmistuneita käsitöitäni
Osasta opintojeni käsitöistä olen julkaissut artikkeleita täällä blogini puolella, ja osa ei ole päätynyt julkaistavaksi.
Tähän mennessä opintoihini kuuluvat käsityötekniikat ovat olleet
- sablonimaalaus
- päällikeompelu
- neulonta ja virkkaus (josta valitsin virkkauksen)
- ompelutuote
- tuunaus
- askartelu- ja kiertotaloustuote
- kankaanpainanta
Jos kiinnostuit lisää, päällikeompelu- ja virkkaustyöartikkelit pääset lukemaan täältä:
- Päällikeompelu ja tilkut luovat kauniita koristekuvioita kodin tekstiileihin
- Millaista on virkata paperilangasta säilytyskori
Artikkelin löydät täältä:
Artikkelit:
Artikkeli: Paketointia kestävästi ja kierrättäen itse kuvioiduilla lakanakankailla
Näytöt
Näyttöjä itselläni on tässä koulutuksessa yhteensä kahdeksan. Niistä olen suorittanut tähän mennessä yhden, joka on Käsityöalan erikoistekniikat. Näytöistä tehdään ensin suunnitelmat, jotka opettaja joko hyväksyy tai pyytää täydennystä ja sen jälkeen hyväksyy ennen varsinaista näyttöä. Näytön jälkeen kokoonnumme esim. Teamsiin, ja sen jälkeen näyttö arvioidaan numeerisesti ja siitä saa palautteen.
Osa näytöistä tapahtuu verkossa dokumentaationa, osa lähitilanteena kuten Käsityöalan erikoistekniikat, Kasityötaidon ohjaaminen ja Palvelun suunnitteleminen ja toteuttaminen. Dokumentoituina suoritettavia näyttöjä ovat Asiakastyön suunnittelu ja toteuttaminen, Korjaaminen taideteollisuusalalla, Oman osaamisen esittäminen, Malliston suunnittelu ja toteuttaminen sekä Markkinointiviestintä ja sisällöntuotanto.
Nämä näytöt ovat pääosissa tämän kevään opinnoissani. Ensimmäistä lähipäivänäyttöäni jännitin, vaikka ohjeistus näyttöön oli hyvä ja paneuduin siihen huolella, silti tilanne oli erilainen kuin tavallinen lähipäiväopetus. Opettaja ja opiskelijakaverit olivat näyttötilanteissa rentoja ja lopulta totesin itsekseni, että seuraavat näytöt menevät varmasti vähemmällä tärinällä.
Erikoistuminen taideteollisuusalalla -näytön aiheeksi valitsin soodamaalauksen. Tästä olen kirjoittanut myös tänne blogini puolelle artikkelin, lisäksi olen päässyt ohjaamaan aiheesta jo oman kurssinikin omille oppilailleni.
Sarjan Kun halusin artesaaniksi viimeinen ja 3. osa ilmestyy kesän 2024 kynnyksellä. Siihen mennessä olen valmistunut Taideteollisuusalan perustutkintoon, Käsityön ohjaustoiminnan osaamisalalta artesaaniksi. Toivon, että näistä artikkeleistani on ollut sinullekin iloa, jos olet haaveillut kädentaito-ohjaajan koulutuksesta ja työstä käsityöalalla.
Lue myös Kun halusin artesaaniksi, osa 3.
Keväisin opiskeluterveisin, Tuija
