Millainen jouluinen asetelma syntyy soikeaan kakkuvuokaan? Joulu lähestyy pienin askelin. Päivät ovat pimeitä ja ulkona on kylmä, joten luonnollisesti alamme enemmän hyggeillä ja hakea lämpöä ja lämmintä tunnelmaa sisätiloissa. Pienten juttujen puuhastelu istuu tähän ajankohtaan luontevasti. Jouluinen asetelma on juurikin yksi sellainen, se on kestosuosikki vuodesta toiseen.
Jouluinen asetelma syntyy helposti etkä tarvitse siihen juurikaan muuta kuin kurkistuksen kaappien kätköihin ja ulkoilukerran luonnossa. Maasta löytää uskomattoman ihania lisukkeita. Kävyt, mustikan varvut, sammalet ja jäkälät (tietenkin maanomistajan luvalla) antavat jo ihanan jouluisen ja lämpimän tunnelman asetelmaasi. Kukat luovat jo tuoksullaan joulun.
Jouluisten perinteiden historia ulottuu kauemmaksi kuin mitä tulemme arjessa ajatelleeksi. Tiesitkö, että 100 vuotta sitten joulukukkina käytettiin kieloja ja syreenejä? Kerron lopussa lisää vanhoista jouluisista perinteistä, jotka ovat kieltämättä mielenkiintoisia.
Millainen jouluinen asetelma syntyy soikeaan kakkuvuokaan
Jouluisen asetelman kakkuvuoan löysin kirpparilta. Vuoka oli erikoisen mallinen ja hurjan kaunis. Olinkin melkoisen innoissani löydöstäni, sillä en ollut ennen tuollaisia vuokia nähnyt. Sen hintakaan ei ollut paha, sillä se maksoi vain 8,90 e.
Koko asetelman hinnaksi tuli lopulta vain tuo vuoan hinta, sillä kaiken muun sain kierrätettyä kotoani ja omasta pihastani lukuun ottamatta jäkälää, jonka sain ystävältäni. Hänen kesämökkinsä pihassa kasvaa jonkin verran jäkälää eikä pienen jäkälätupsun irrottaminen maasta onneksi tunnu kasvustossa millään lailla.
Aitoja joulukukkia en halunnut asetelmaani laittaa, koska olemme allergikkoja ja astmaatikkoja. Kukat ovat kauniita ja sopivat kumminkin hurmaavasti jouluisiin asetelmiin.
Mitä jouluiseen asetelmaani tarvitsin?
Tähän jouluiseen asetelmaan tarvitaan
- vuoka
- sammalta, jäkälää, mustikan varpu
- kukkasieniä
- punatulkku
- timantteja
- tekolunta
- käpyjä, kultaista spraymaalia ja kultahilettä
- koristesieniä
- rautalankaa
- sivuleikkurit
- muovia
Näin helppoa jouluisen asetelman teko on
Kirpparilta ostetussa kakkuvuoassa oli irrotettava pohja. Koska en ollut varma pitäisikö vuoka vettä, vuorasin kakkuvuoan muovipussilla. Käänsin muovipussin reunat ja sovittelin sen vuoan pohjalle niin ettei sen reunat näkyisi, kun asetelma on valmis.
Sen jälkeen asettelin muovipussin pohjalle kukkasieniä, joiden päälle sovittelin sammalta ja jäkälää. Kukkasieni pitää sammalelle ja jäkälälle kosteutta yllä ja nostaa samalla asetelman ylös. Asetelman sammalta kannattaakin kastella silloin tällöin, näin se pysyy hyvän näköisenä. Sitä voi myös suihkutella kosteaksi.
Asetelman sommittelu on sitten todella hauskaa puuhaa. Pehmoisen ja kauniin alustan päälle voit mielesi mukaan koota sellaisen mini-maailman kuin haluat.
Minä aloitin sommittelun nostamalla esille tarvikkeita, joita voisin kuvitella olevan asetelmassani. Sitten ryhdyin kokeilemaan mitkä jouluisista jutuista sopisivat yhteen ja kuinka ne asettelisin sammalen ja jäkälän päälle.
Olin jo aikaisemmin syksyllä kerännyt ison pihakuusemme pudottamia käpyjä. Kuivatin ne sisällä, jotta ne aukaisisivat suomunsa ja pullistuisivat kauniiksi. Sprayasin kävyt kultamaalilla ja ripottelin niihin kultahilettä. Nyt osa niistä löysi paikkansa asetelmasta, sillä ne näyttivät juurikin sopivilta tähän kakkuvuokaan.
Aivan erityisesti minua miellytti kätköistäni löytyvät ihanat vanhahtavat sienet. Ne ovat peräisin vanhoista joulukukka-asetelmista, joita vuosien varrella olen saanut joulutervehdyksinä. Onneksi olen ottanut niistä kaikki kauniit koristeet talteen. Vanhat sienet saivat jäädä kokeilun jälkeen paikalleen, niin hyviltä ne näyttivät.
Noiden ihastuttavien sienien jalkoihin ujutin rautalankaa, jotta saisin ne pysymään pystyssä. Sitten tökkäsin ne siihen paikkaan kiinni, minne niitä olin testaillut.
Vielä punatulkku ja koristeluistimet ja asetelma alkaa herätä henkiin. Joulu hiipii suloisesti kotiimme. Kaikki koristeet tuntuivat löytävän paikkansa kakkuvuossa. Vielä hieman jouluista lunta ja pieni polku ja polulle timantteja. Söpöä. Juurikin tarpeeksi, mutta ei liikaa.
Hetken kun katselin valmista jouluasetelmaani, mieleni teki vielä hieman lisäkoristella sitä. Näin toinen punatulkku muutti isomman kaveriksi, tähtikin löysi paikkansa ja pieniä marjoja ilmestyi piristämään jäkälän harmautta. Nyt tila alkoi olla käytetty loppuun ja koristelu sai riittää.
Näin on hyvä. Jouluinen asetelma on tasapainoinen ja kaunis ja itse olen tähän tyytyväinen.
Ennen vanhaan koristeltiin myös kotia jouluksi
On arvioitu, että skandinaavinen jouluperinne ulottuu jo 6000 vuoden taakse. Tuolloin haluttiin varmistaa, että uusi vuosi tulee ja sille uhrattiin hevonen. Näin joulua vietettiin verijuhlana. Joulu onkin ollut pakanallinen ja siihen on liittynyt enemmänkin pimeyden ja kuoleman juhlaa.
Suomalaisen joulun piirteisiin on liitetty enemmänkin sadonkorjuun eli kekrin ja metsästyksen alun juhlaa. Nykyään juhlimme joulua Jeesuksen syntymäpäivänä. Jeesus syntyi 24-25.12 välisen päivän yönä. Ristiriitaista on se, että kristillisyyteen ei liitynyt syntymäpäivien juhliminen vaan juhlittiin kuolinpäivää. Jeesuksen syntymäpäivää alettiin juhlia 300-luvun tienoilla, jolloin virkamiehet päättivät, että Jeesus on syntynyt 25.12.
Lähihistoriassa joulua on alettu valmistelemaan Annan päivänä eli joulukuun 9. Tämä postauksen julkaisupäivä on 10.12. Eli eipä hätää vaikka Black Fridayt ovat jo meneet ja joulua on puskenut jo kaikkille aisteille pitkin marraskuuta. Vielä ennättää vallan mainiosti. Kuten ennen vanhaankin.
Joulukukkia
Vanhin ja edelleenkin suosituin joulukukka Suomessa on hyasintti. Niitä on ollut jo suomalaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta myöhemmin. 1860-luvulla keksittiin Hollannissa hyasintin kukinnan ajoittaminen jouluksi ja tästä alkoi hyasinttien jouluinen perinne joulukukkana.
Joulutähti tuli koteihimme vasta 1960-luvulla 1-2 metrisinä kasveina. Norjalaisen jalostuksen kautta niistä saatiin nykyinen matala ruukkumalli. Euroopassa joulutähti on nykyään suosituin joulukukka.
Tulppaanin kasvatus ajoittuu Hollantiin ja vuoteen 1594. Suomeen se saapui vasta 1910-luvulla. Atsalea vasta 1970-luvulla.
Sata vuotta sitten jouluun kuului kielot ja syreenit, jotka osattiin jo silloin asettaa talviunilleen ja herättää jälleen kukkimaan jouluksi. Ne olisivatkin aivan ihastuttavia joulupöydässä tai asetelmissa tänä päivänäkin.
Muita koristeita
Ennen vanhaan joulupöytään leivottiin iso joululeipä koristeeksi. Kattoon askarreltiin roikkumaan oljista himmeli ja vuoltiin joululintu. Tuomaanristi oli tärkeä joulukoriste ja se sai paikan tuvan pöydältä. Lattiat koristeltiin oljilla ja oljista tehtiin myös suuri olkipukki. Kuusenoksilla, kransseilla, jouluisilla liinoilla, soihduilla, lyhdyillä ja lyhteillä koristeltiin myös tuolloin kotia. Selkeästi koristeet valmistettiin ympäröivästä lähiluonnosta ja omilta viljelyksiltä.
Joulukalenteri tuli Suomeen vasta toisen maailman sodan jälkeen ja sekin voitaneen lukea jouluiseksi seinäkoristeeksi.
Joulukuusen koristelu
Joulukuusi omaksuttiin saksalaisesta jouluperinteestä jo luultavasti 1500-luvun alussa ja se yleistyi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Sisäänkannetun kuusen perinteen katsotaan alkaneen Ranskan Strasbourgista vuonna 1605. Tällöin kuusi koristeltiin paperisilla ruusuilla, kynttilöillä, kekseillä ja makeisilla. Kuusen koristeina käytettiin myös pähkinöitä. Hieman myöhemmin tulivat koristeelliset nauhat. Koristeet vain lisääntyivät ajan kuluessa ja lopulta itse kuusta on ollut vaikea erottaa niiden alta.
Koska Suomessa 1800-luvulla oli kaikesta pulaa, koristeita askarreltiin itse mm. oljesta. Kuusta koristeltiin myös herkuin mm. omenoilla. Omenasatoa säilöttiin kokonaisina puolukkasurvoksen seassa ja jouluna ne pestiin ja aseteltiin kuuseen roikkumaan. Kynttilät tehtiin itse.
Vasta 1950-luvulla materiaalipula alkoi helpottaa ja alettiin myös askartelun rinnalla ostamaan joulukoristeita. 1960-luvulla sähkökynttilät tekivät tuloaan.
Lue myös tämän päivän joulukuusesta artikkeli Kierrätetty joulukuusi – toimiiko se?
Joulupukki
Joulupukki eli nuuttipukki on ennen vanhaan ollut mies, joka on pukeutunut pukiksi, hedelmällisyysriitin mukaan. Hänen päänsä koristeltiin sarvilla, jotta hän muuttuisi samanistisen perinnekäsityksen mukaan pukiksi. Pukin kasvot koristeltiin tai peitettiin naamarilla, joka oli käsin tehty tuohesta. Pukilla oli päällään väärin päivän laitettu lammasnahkaturkki.
Joulupukki alkoi käydä tuomassa lahjoja 1930-40 -luvuilla. Pukki ei ollut aina se lempeä ja pelkäämätön joulupukki vaan saattoi olla äkäinen vanha ukko, joka toi tuhmille lapsille risuja.
Tätä risu-juttua minäkin joskus pikkuisena jännitin. Ihan joka ikisenä vuonna oli myönnettävä itsekseen, että koko vuosi ei ollut mennyt ihan putkeen. Joskus oli tullut vuoden mitaan tehtyä jotain sellaistakin, että oli todellinen syy olla varpaillaan. Risuja en kumminkaan koskaan saanut lahjaksi.
Joulukoristeiden värikkäästä historiasta voit lukea lisää täältä.
Tule joulu kultainen
Olkoonkin nykypäivän joulun vietto erilaista kuin joskus aikaisemmin, se on kumminkin suomalaisten suurin juhla. Koristeita ja asetelmia tehdään edelleenkin itse, pukki tulee aattona ja me kaikki saamme lahjoja. Joulu on yhdessä olon aikaa ja silloin kaikilla on myös lupa ja oikeus rauhoittua.
Sen verran hektistä nykypäivän elämä on, että hiljentymiseenkin on suotava muutama ajatus ennen kuin se luonnistuu ja osaa hellittää. Toivotan sinulle näitä pieniä ajatuksia ja askarteluja rauhallisen joulun tunnelman aistimiseen.
Tuija
