Mummon käsin kirjaillusta ja reikäisestä pöytäliinasta pusero

Lukuaika 4 min

Tämä käsin kirjaillusta pöytäliinasta ompelemani pusero pomppasi omalla vaatelistallani ihan sinne kärkipäähän! Niin kiva siitä tuli! Puserossani ihan parasta on sen laadukas kangas, käsin kirjaillut kuviot ja ajan havina myös sen ajattomassa ja yksinkertaisessa mallissa. Niin, ja onhan se myös erittäin mukava päälläkin, ja lisäksi sitä on helppo yhdistellä muihin vaatteisiini.

Pöytäliina, josta puseron ompelin, ei ole omalta mummoltani perittyä, mutta varmasti kumminkin jonkun taitavan mummon käsialaa. Ostin sen kirpparilta, vaikka siinä oli muutamia pieniä reikiä. Ajattelin, että isosta pöytäliinasta saisin ommeltua puseron, ja ohitettua jollain konstilla nuo pienet reiät. Ensin pesin pöytäliinan ja sitten aloin etsiä siihen sopivaa puseron mallia. Nuo reiät osoittautuivat kumminkin pieneksi haasteeksi.

Vanhasta pöytäliinasta ommellun puseron kangas on laadukasta ja käsintehdyt koristeompeleet kauniita.
Vanhasta pöytäliinasta ommellun puseron kangas on laadukasta ja käsintehdyt koristeompeleet kauniita.
Vielä on kesää jäljellä, vaaleat vaatteet toimivat yhdessä. Talven tullen käytän puseron kanssa tummempia alaosia.
Vielä on kesää jäljellä, ja vaaleat vaatteet toimivat hyvin yhdessä. Talven tullen käytän puseron kanssa tummempia alaosia, ja koska hihat ovat kapeahkot, ne mahtuvat hyvin takin alle. Tukeva kangas on myös lämmintä ja luonnonmateriaalina miellyttävää iholle. Kangaskengät olen tuunannut aikaisemmin päällystämällä ne uudelleen, artikkeli niihin löytyy täältä.

Vanhasta pöytäliinasta pusero yksinkertaisella mallilla

Vanhat pöytäliinat on tehty luonnonmateriaaleista, pellavasta ja puuvillasta. Koska tämä pöytäliinani oli tukevaa, luonnonmateriaalista kangasta ja lisäksi sen käsintehdyt kirjailut olivat upeita, puseroon sopi mielestäni hyvin yksinkertainen malli. Löysin sellaisen Suuri Käsityö -lehdestä numero 1/2015 (pusero 1). Lehden pusero on tehty kevyestä ja joustavasta puuvillakankaasta, mutta oma pöytäliinani ei kylläkään joustanut eikä ollut kevyttä.

Mietin jonkin aikaa sopisiko pöytäliina raskaampana kankaana puseron malliin. Lehden puseromallin pääntiessä oli edessä halkio, joten malli ei vaatinut välttämättä joustavaa kangasta, pää mahtuisi kyllä kaula-aukosta sisään. Mallin hihansuissa ja helmassa oli erillinen kaitale, mutta jättäisin ne omastani pois, sillä pöytäliina ei niihin riittäisi.

Päädyin lopulta tähän puseromalliin, sillä vaikka kankaani ei ollut mallissa suositeltu kangas, uskoin pöytäliinan toimivan kumminkin malliin hyvin. Jäljensin kaavat ja sovittelin niitä pöytäliinaan, mutta vaikka tingin puseron pituudestakin, minulle tuli ongelmia niiden pienien reikien kanssa, sillä vaikka niitä oli vain muutamia ja ne olivat melko pieniä, ne olivat harmillisesti juuri keskellä kangasta.

Puseron malli löytyi Suuri Käsityö -lehti 1/2015 (s. 14). Vanhassa, isossa pöytäliinassa oli hyvin kangasta, mutta siihen oli tullut muutamia reikiä vuosien varrella, vaikka kangas kestävää onkin.
Puseron malli löytyi Suuri Käsityö -lehti 1/2015 (s. 14), ohjeen mukaan 140 levyistä kangasta tarvitaan koosta riippuen 140-150 cm. Vanhassa, isossa pöytäliinassa oli hyvin kangasta, mutta siihen oli tullut muutamia reikiä vuosien varrella, vaikka kangas kestävää onkin.

Reiän selätys takakappaleessa

Vaikka kuinka mittailin kaavoja ja otin langan suuntia huomioon, pöytäliinasta ei saanut leikattua puseroa ilman, että siihen ei olisi tullut yhtään reikää mukaan. Suunnittelin jo tekeväni hihatkin toisesta kankaasta, mutta sekään ei auttanut, sillä etu- ja takaosat olivat sen verran isoja ja kumpikin koostuivat yhdestä kappaleesta, joten aina vähintäinkin yksi reikä osui pakostakin kaavalle. Lopulta leikkasin kankaan siten, että yksi reikä jäi takakappaleen sivusauman viereen, muut osat sain leikattua ehjistä kohdista.

Mutta reikä on aina reikä, ja sille on tehtävä jotakin. Reiän paikkasin päällikeompelulla, johon valitsin jäljelle jääneistä kangastilkuista pienen kirjotun kuvion. Tämä paikka upposi näppärästi kankaaseen, ja lisäksi siitä tuli tosi siisti. Reikä ei siis haitannut lopulta puseron kankaassa ollenkaan. Tosin lopulta jouduin tinkimään puseron pituudesta, sillä juuri niillä kohdin kangasta oli useita pieniä reikiä vierekkäin. Lopulta tein puserosta niin pitkän kuin kankaasta sain, ja sen pituus riittikin minulle hyvin, vaikka sitä vähän aluksi epäilinkin.

Päällikeompeluun löydät ohjeet artikkelista Päällikeompelu ja tilkut luovat kauniita koristekuvioita kodin tekstiileihin.

Päällikeompelulla sain paikattua takakappaleen reunaan jääneen reiän. Päällikeompelutekniikka sopi tähän mainiosti ja paikasta tuli siisti.
Päällikeompelulla sain paikattua takakappaleen reunaan jääneen reiän. Päällikeompelutekniikka sopi tähän mainiosti ja paikasta tuli siisti. Pienet ikitahratkin saa peitettyä samalla tekniikalla.

Paras vaate on mieleinen

Tykkään käsintehdyistä vaatteista, sillä itse tehden pystyy hyvin vaikuttamaan vaatteen malliin, istuvuuteen sekä vaatteista saa tehtyä juuri oman maun mukaisia, itselle mieluisia yksityiskohtia ja värejä myöten.

Kirjonta on työnä hidasta, mutta tässä puserossa tuon haastavimman osan on joku muu tehnyt puolestani. Minun työkseni jäi vain pelastaa vanha, elegantti ja kaunis pöytäliina takaisin käyttöön. Kankaankin suhteen saan olla huoletta, sillä jos pöytäliina on ollut jo käytössä pitkään ja pestykin useamman kerran, se kestää myös minunkin käyttöäni.

Tätä puseroprojektia suosittelen mielelläni vanhojen pöytäliinojen uusiokäyttöön, sillä puserosta tulee yksinkertaisella mallilla todella näyttävä ja se on työnä helppo ommella. Yksikään tämän vanhan pöytäliinan kirjailluista kuvioista ei ollut kärsinyt ajan saatossa, ja jokainen huolella pistelty kuvion osanen on edelleenkin kuin uusi. Kiitos tästä upeasta käsityöstä tuolle taitavalle käsityöntekijälle! Pidän tätä puseroa todella ylpeänä ylläni.

Tuija

Jos jossain vaiheessa kaipaan kaula-aukon halkioon kiinnitystä, ajattelin tehdä siihen tupsunarut.
Jos jossain vaiheessa kaipaan kaula-aukon halkioon kiinnitystä, ajattelin tehdä siihen tupsunarut. Kangas on sen verran napakkaa, että halkio pysyy kauniisti kyllä paikallaan ilman erillistä kiinnitystäkin.
Kauniit ja ajan kestävät puseroni kirjailut on tehnyt joku taitava käsityöläinen joskus aikoja sitten. Nyt ne pääsevät näkymään ja jatkamaan elämäänsä yksinkertaisessa puseromallissani.
Kauniit ja ajan kestävät puseroni kirjailut on tehnyt joku taitava käsityöläinen joskus aikoja sitten. Nyt ne pääsevät näkymään ja jatkamaan elämäänsä yksinkertaisessa puseromallissani.