Tällainen näppärä virkkuukoukkujen säilytin on ollut itselläni jo mietinnässä melko pitkään. Jokainen koukkujen säilytysratkaisuni, johon olen päätynyt, ei ole toiminut siten, että olisin ollut tyytyväinen. Rasioissa virkkuukoukut ovat olleet sekaisin ja koukun koot olen joka kerta joutunut tarkistamaan selailemalla niitä yksitellen. Koska lähes kaikki virkkuukoukkuni ovat lisäksi metallisia, ne ovat kilisseet ja pyörineet holtittomasti erilaisissa säilytysrasioissa. Koska rakastan virkkaamista, ja palaan aina koukkujeni äärelle, tuntui, että kohtelen pitkän matkan mukanani kulkeneita ja osin myös perittyjäkin työvälineitäni huonosti.
Olemme mieheni kanssa matkustellessamme ihastuneet turkkilaisten parturien palveluihin. Parturit ovat hyvin ammattitaitoisia ja tietoisia työnsä tärkeydestä, he suhtautuvat ylpeydellä omaan tekemiseensä ja työvälineisiinsä. Partureiden tärkeimmät työvälineet ovat sakset ja kampa. Siksi näitä arvokkaita työvälineitä kohdellaan ja säilytetään kuin aarteita. Työvälineillä on oma nahkainen ja ylellisen näköinen säilyttimensä. Koko parturoinnin rituaaliin saattaa myös kuulua se, että kollega avustaa esiliinan työtään aloittavan parturin ylle ja avaa hänen henkilökohtaiset työvälineensä nahkaisesta säilyttimestä näyttävästi esille itse koskematta niihin. Tämän jälkeen parturi aloittaa työnsä koskettelemalla työvälineitä, minkä jälkeen hän valitsee asiakkaalle sopivimmat. Tämä suhtautuminen omaan työhönsä ja työvälineisiinsä sekä tuo nahkainen parturivälineiden säilytin on jäänyt mieleeni eräältä Turkin reissultamme. Koko rituaali oli näin suomalaisen mielestä jonkin verran dramatisoitua, mutta silti se teki itseeni vaikutuksen, sillä työvälineisiin ja työhön suhtauduttiin mielestäni kunnioittavalla tavalla.
Tämän muiston ja muutaman illan Pinterestin selailun jälkeen olin suunnitellut itselleni ja omille arvokkaille työvälineilleni säilyttimen. Tuloksena oli oma virkkuukoukkujen säilytin, jonka valmistin kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista, päällisen vanhasta pellavaisesta pyyhkeestä ja vuorikankaan vanhasta lakanasta, jonka kuvioit olen itse ekoprintannut kasvien lehdillä. Omien arvokkaiden työkalujen säilytin on oltava itsensä näköinen. Siinä täytyy olla tunnetta mukana, ja vaikka kukaan ei sitä minulle ole aukaisemassa eikä ojentamassa, silti se huokuu arvokkuutta ja ylpeyttä omistajalleen.
Tässä artikkelissa annan sinulle kaavoittamani virkkuukoukkujen säilyttimen kaavan ja työohjeet. Ompelutyö on helppo, joten ei huolta, varmasti onnistut valmistamaan itsellesi oman näköisesi virkkuukoukkujen säilyttimen, josta on iloa pitkäksi aikaa eteenpäin.
Vuorikankaan ekoprinttauksesta kertovan artikkelin voit lukea täältä: Ekoprinttauksen yllättäviä lopputuoloksia ja kokeiluja
Tässä on mainio lahjavinkki virkkajille!
Lue myös Tee itse puikoille säilytin. Puikkojen säilytin sopii hyvin sukkapuikoille, mutta kaavaa pidentämällä siitä saa näppärästi neulepuikoille sopivan.
Virkkuukoukkujen säilytin on arjen näppärä apuri
Pidän siitä tunteesta, kun olen saanut virkkuukoukun käteeni ja nykäisen ensimmäisen kerran lankakerästä sopivasti väljyyttä alkaville silmukoille. Oikeassa kädessäni on metallinen työväline ja vasen käteni uppoaa pehmeään ja suloiseen lankaan, tuo on se tunne, jota hain myös virkkuukoukkujen säilytinratkaisuuni, pehmeän ja kovan kohtaamista.
Tärkein elementti virkkuukoukkujen säilyttimessä oli itselleni kumminkin sen käytännöllisyys. Tämä virkkuukoukkujen säilytin on suunniteltu 10-lokeroiseksi, ja siten, että lokeroihin mahtuu useampi virkkuukoukku. Oma pellavapyyhkeeni on jämäkkää ja lakana taasen ohuempaa kangasta, joten mieti omissa kangasvalinnoissasi säilyttimen rullalle kerimistä ja sitä kuinka paksun säilyttimestäsi haluat lopulta tulevan. Kun käytetään vuorikangasta ja materiaalit eivät ole kovin purkautuvia, huolittelu ei ole välttämätöntä, itse en näitä kankaita tällä kertaa huolitellut.
Lue myös: Jos vuolet itse virkkuukoukun, virkkaisitko sillä oikeasti?
Virkkuukoukkujen säilyttimeen tarvitset
- kangasta 24×38 cm (sekä päällyskankaaksi että vuorikankaaksi)
- nauhaa esim. 75 cm (nauhojen pituudet työssä 35 cm ja 40 cm)
- mittanauhan, kangasliidun, nuppineuloja, sakset, lankaa ja ompelukoneen
Kaava säilyttimelle
Kaavaan on merkitty saumavarat 1 cm. Kaavan yläosa on virkkuukoukkujen säilyttimen läppä (taitetaan alaspäin katkoviivaan asti), punainen viiva alhaalla on alaosan taite (taitetaan ylöspäin). Alaosaan on piirretty virkkuukoukkujen lokeroiden viivat ja mitat (2,2 – 4,4 – 6,6 – 8,8 – 11,0 – 13,2 -15,4 – 17,6 – 19,8 – 22,0 cm), mittojen avulla on helppo piirtää merkit alaosan ala- ja yläreunaan suorien viivojen piirtämistä varten.
Huomioitahan, että kaavassa on piirretty alaosan lokeroiden mitat ja viivat kaavan oikealle puolelle, vaikka ommellussa kankaassa ne tulevat toiselle puolelle, alakuva selventää asiaa paremmin.
Tee näin
- leikkaa päällys- ja vuorikankaat ja nuppineuloita ne oikeat puolet vastakkain
- mittaa nauhojen kohta ja kiinnitä nauhat oikeat puolet vastakkain ja päällekkäin sauman väliin (nauhat jäävät tässä vaiheessa sisäpuolelle, koska työ on tässä vaiheessa nurinpäin)
- ompele sivut ja ylälipan reuna, jätä kääntöaukoksi alareuna (se jää ompelematta tässä kohtaa)
- leikkaa yläreunojen kulmat, silitä saumat auki ja käännä oikein päin
- taita kääntöaukon reuna sisälle ja silitä se
- ompele 0,4 mm:n päästä reunasta tikkaus ympäriinsä, samalla kääntöaukko sulkeutuu
- käännä alalippa ylös, mittaa korkeus oikeaksi ja nuppineuloita
- mittaa ja piirrä kangasliidulla lokeroiden viivat
- ompele reunat ja viivat
- nyt sinun virkkuukoukkujen säilyttimesi on valmis!
Itselläni on tämän ompelutyön jälkeen ollut ihana tunne siitä, että saan vihdoinkin virkkuukoukkuni johonkin järjestykseen ja niitä on siten mukava käyttää. Tosin kaikki virkkuukoukkuni eivät edelleenkään tässä ole, joten tällä helpolla kaavalla aion tehdä toisenkin säilyttimen (ainakin osittain leveämmillä lokeroilla), jonne siirrän sitten kaikki isommat koukut, ja nämä pienemmät jäävät tähän kapeampi lokeroiseen säilyttimeen.
Virkkausiloa syksyisiin päiviisi, Tuija
