Vanha pellavatoppi tuunauksen kautta käyttövaatteeksi

Lukuaika 5 min

Vanha pellavatoppi on ylellinen jo sen materiaalin vuoksi, mutta jos vaatteessa jokin tökkii – olkoonkin se vaikka tätä lempimateriaaliani – niin sitä ei vain tule käytettyä. Rakastan ja arvostan pellavaa, ja siksi jokainen pellavakangas ja vaate on itselleni erityisen kiinnostuksen ja innostuksen kohde. Usein kierrätyskeskuksista löytyy vaatteita, joissa on paljon keinokuitua, liekö siksi ne päätyvätkin kierrätykseen helposti. Pellavatekstiilejä löytää kierrätettynä helpommin kuin vaatteita, mutta joskus sitä osuu kohdalle todellisia löytöjä.

Tämän käytetyn pellavatopin löysin Tampereen Nextiilistä 1 eurolla. Luit oikein: 1 eurolla! Toppi ei silmiini näyttänyt kovin kauniilta, mutta näin sen jo tuunattuna päälläni, ja tiesin, että tätä toppia tulisin käyttämään – ja paljon. Olin enemmän kuin tyytyväinen, ja syystäkin, sillä mielestäni tästä topista tuli itselleni hauska ja käyttökelpoinen arkivaate, jopa edessä olevaa talveakin ajatellen. Pellava hengittää ihanasti ja sen päälle on mukava pukea neuletakki, jolloin asu ei ole liian kuuma vaan juuri sopivan lämmin ja ilmava.

Jos olisin tuunannut tämän pellavatopin kesällä, siitä olisi voinut tulla ihan erilainen, mutta koska nyt on loppusyksy, halusin tuunata topista pimeään vuodenaikaan sopivan. Toki pellavatoppi toimii jokaisena vuodenaikana, myös tummempana. Tein luonnonvalkoiselle topille useampia muutoksia ennen kuin sain siitä juuri sellaisen kuin halusin.

Vanha pellavatoppi kävi läpi muodonmuutoksen, ihan heti tätä ei tunnistaisi alkuperäiseksi kierrätysvaatteeksi.
Vanha pellavatoppi kävi läpi monia muutoksia, ihan heti tätä ei tunnistaisi siksi alkuperäiseksi kierrätysvaatteeksi mikä se oli.
Pellavavaate lämpimän neuletakin alla on sopiva asuyhdistelmä - se on lämmin, muttei kuuma.
Pellavavaate lämpimän neuletakin alla on sopiva asuyhdistelmä – se on lämmin, muttei kuuma, lisäksi se on hengittävä.
Pellavatoppi oli alunperin tämän näköinen, kun ostin sen kierrätyskeskuksesta.
Pellavatoppi näytti alunperin tältä, kun ostin sen kierrätyskeskuksesta.

Pellavatoppi päätyi tuunauspöydälleni

Mitä kaikkea sitten tein topille ennen kuin siitä tuli itselleni sopiva käyttövaate? Aluksi halusin muuttaa topin värin toiseksi, tummemmaksi.

1. Topin värjäys pesukoneessa

Rakastan ruskeaa värinä, se sopii mielestäni hyvin tällaiseen perusvaatteeseen, ja samalla myös muiden vaatteideni värien kanssa hyvin yhteen. Aloin googlettaa sopivaa kangasväriä, ja löysin sellaisen Puuilon sivuilta. Löytämäni ruskean sävy ei mennyt keltaiseen päin eikä punaiseen päin, sellaista sävyä olin etsinyt. Aluksi värjäsin topin

  • Dylonin tekstiilivärillä 11 Espresso Brown (All-in-1), värjäysohjeet ovat mukana

Tämän värin oikea sävy on itselleni liian tumma, joten värjäsin luonnonkuitukankaita samalla värjäyskerralla enemmän kuin tuo minimi 600 g. Latasin pesukoneeseen yhteensä 856 g luonnonvalkoista tekstiiliä, ja toivoin niiden loppusävyistä hieman vaaleampaa kuin mitä 600 g:lla. Tämä tekstiilimääräni meni ihan mutu-tuntumalla, mutta lopputulos oli kyllä hyvä, ja olin tosi tyytyväinen tekstiilien lopullisiin sävyihin.

Olin ajatellut ratkoa topin kaula-aukon pois ennen värjäystä, mutta unohdin sen, ja tein sen vasta värjäyksen jälkeen.

2. Pitsien poisto ja kuvioinnin suunnittelu

Ratkomisesta jäi näkyviä jälkiä kankaaseen, mutta onneksi kangas oli kumminkin värjäytynyt tasaisesti. Hihansuiden ja helman pitsi näytti olevan tekokuitua, sillä se ei värjääntynyt pyykkikoneessa ollenkaan. Ratkoin myös nämä pois. Seuraavaksi aloin suunnitella kuviointia toppiin. Kuviot halusin vinottain etuosaan, joten piirsin viivaimen ja kangasliidun avulla niille linjan.

Pellavatoppi värjäyksen jälkeen. Kuvioinnin suunnittelua.
Pellavatoppi värjäyksen jälkeen. Kuvioinnin suunnittelua.

3. Kankaankuviointi

Valitsin kankaan kuviointiin väriksi mustan valmiin kankaanpainovärin, koska sitä sattui olemaan kaapissani. Leimasimeksi käytin kohokuviollista, puista suodatinpaperitelinettä, jonka olin joskus ostanut 1 eurolla kierrätyskeskuksesta ajatuksena käyttää sitä joskus jossakin kankaanpainannassa. Nyt sille oli käyttöä.

Kankaanpainannan välineet:

  • kankaanpainovärinä käytin Wennströmin painovalmista Emo-kankaanpainoväriä, värinä musta
  • leimasimena suodatinpaperitelinettä
  • värialustana paperilautasta
  • harvaa vaahtomuovia värin päälle
  • hanskat tietysti käsiin
  • painoalustana pyyhe
  • pahvi topin väliin ettei painoväri sotke takaosaa
  • silitysrauta, ei höyryä, säädetään 150-160 asteelle
  • silityslauta
  • testikangastilkku
  • ohut sivellin, jos joudut/haluat korjailla painojälkiä

Ensin silitin pellavatopin, sen jälkeen asettelin sen pyyhkeen päälle ja laitoin topin sisälle tukevahkon pahvin. Väriä en laimentanut vaan kaadoin suoraan sekoituksen jälkeen värin kertakäyttölautaselle, ja laitoin värin päälle vaahtomuovin. Hanskat viimeistään tässä kohtaa käsiin, ja sitten vaan testaileen kankaanpainantaa testitilkulle. Koska kaikki näytti hyvältä, aloin painamaan leimasimella kuvioita topin alareunasta piirrettyä viivaa pitkin ylöspäin. Painoin napakasti leimasinta, ja koska leimasin on iso, painamisen tuli olla tasaista koko leimasimen alueelta. Jokaisen kankaanpainannan jälkeen lisäsin leimasimeen uuden värin ja tarkastin, että väriä oli kaikkialla tasaisesti. Kun kankaanpainanta oli valmis ja kuiva, kiinnitin tekstiilivärin silittämällä.

Kankaanpainoväri näkyy mustana vaahtomuovissa, leimasimena toimivasta suodatinpaperitelineestä saa hyvän otteen. Leimasimen napakka ja tasainen painaminen riittävän värimäärän kanssa tuo tasaisen painantajäljen kankaaseen.
Kankaanpainoväri näkyy mustana vaahtomuovissa, leimasimena toimivasta suodatinpaperitelineestä saa hyvän otteen, joten kädet ei sotke kangasta. Leimasimen napakka ja tasainen painaminen riittävän värimäärän kanssa tuo tasaisen painantajäljen kankaaseen. Kuvioinnin aloitin alhaalta ylöspäin piirtämääni linjaa pitkin.
Fiksailin ohuella pensselillä muutamia kuvioita. Tämän voi jättää väliinkin, käsinpainettu kuviointi saa näyttää käsinpainetulta. Kuviointi näkyy kokonaisuudessaan topissa ennen tuunaamisen jatkumista.
Lopuksi fiksailin ohuella pensselillä muutamia kuvion osia. Tämän voi jättää väliinkin, sillä käsinpainettu kuviointi saa näyttää käsinpainetulta. Kuviointi näkyy oikealla kokonaisuudessaan ennen tuunaamisen jatkumista. Mielestäni kuvioiden rikkoutuminen kaula-aukon kohdalla tuo mielenkiintoa kokonaisuuteen.

4. Etuosan lisäkangas

Koska alkuperäisen pitsin poistaminen jätti etuosaan jäljet, päädyin yksinkertaisesti peittämään niistä pahimmat toisella kankaalla. Tämä ei kuulunut suunnitelmiini, mutta minkäs teet, tuunaaminen on tuunaamista ja yllätyksiä tulee usein pitkin matkaa, niiden kanssa on vain mentävä eteenpäin.

Koska värjäsin pellavatopin kanssa muitakin tekstiilejä, nyt minulla sattui olemaan täsmälleen samanväristä kangasta olemassa kuin mitä toppikin oli. Nuo muut värjätyt tekstiilit olivat melko randomeita. Kankaiden joukossa sattui olemaan pieni pätkä vanhan lakanan reunaa, jossa oli kaksi käsin virkattua pitsiä. Tästä palasta riitti juuri ja juuri kangasta kaula-aukon alle, hiha-aukosta toiseen. Lisäksi tämä kaitale peitti sopivasti pahimmat purkujäljet alleen. Koska kummatkin kankaat – sekä toppi että etuosan koristekangas – oli pesty useammankin kerran, ne eivät enää kutistuisi vaan kestävät seuraavatkin pesut yhteen ommeltuina.

Värjätyn vanhan lakanan palanen sopi juuri ja juuri topin yläosaan. Ompelin sen paikoilleen ja siitä tuli tosi kiva lisä topin koristeluun. Täytyy myöntää, etten tätä olisi tullut edes ajatelleeksi ellei ne pitsin purkujäljet olisi pakottaneet jatkamaan tuunaamista.
Värjätyn vanhan lakanan palanen sopi juuri ja juuri topin yläosaan. Ompelin sen paikoilleen ja siitä tuli tosi kiva lisä topin koristeluun. Täytyy myöntää, etten tätä olisi tullut edes ajatelleeksi ellei ne pitsin purkujäljet olisi pakottaneet jatkamaan tuunaamista.

Valmis tuunattu pellavatoppini

Nyt se on sitten valmis käyttöön. Olen itse tosi iloinen, että löysin tämän topin ja lähdin muuttamaan sitä näinkin isosti. Varsinaisia rakenteellisia muutoksia tähän ei onneksi tarvinnut tehdä. Tätä oli kyllä superihana tehdä!

Vanhasta uutta.
Vanhasta uutta.
Yksi pellavatoppi lisää vaatekaapissa tekee minut iloiseksi.
Yksi pellavatoppi lisää vaatekaapissa tekee minut superiloiseksi.

Halloweeniä ja ihania tuunauksia toivotellen, Tuija