Värikäs ja iloinen räsymatto on ollut to do -listallani jo useamman vuoden. Olen kolkutellut kangaspuilta nyt jo toisen työni Epilän Taitokeskuksessa, missä olen tämän kevään Taitolähettilään pestissä opetellut kutomisen saloja.
Tämä tämän kertainen työni on tällainen ihanan värikäs räsymatto, jonka sidoksena on yksinkertainen palttina. Mistään monimutkaisesta maton kudonnasta ei ole kyse, sillä tämä on ensimmäinen itse kutomani räsymatto ja ajattelin lähinnä iloitella väreillä ja nauttia käsityöstä, kudontaseurasta ja kevään odotuksesta. Matolle annoin nimen jo ennen kuin edes olin sitä aloittanut kutoa, ja se on ollut alusta asti Käsityön ilo -niminen matto. Tällainen tästä värikkäästä räsymatostani sitten tuli.
Värikäs räsymatto, Käsityön ilo -mattoni
Tämä Käsityön ilo -mattoni on ensimmäinen itse kutomani matto. Inspiraation tähän mattoon sain Taitokeskus Epilän lattialla olevasta aivan ihanan värikkäästä kiikkalaisesta räsymatosta. Se oli suorastaan niin värikkään lumoava, että päätin kutoa itsellenikin sellaisen.
Halusin kutoa tämän oman värikkään kiikkalaismattoni kokonaan kierrätetyistä kuteista, joista suurimman osan ostin kierrätyskeskuksesta valmiiksi leikattuina ja kerittyinä. Pieni osa kuteista oli itse värjäämiäni ja leikkaamiani lakanoita. Kuteet olivat eri laatuisia, levyisiä, osa oli yksivärisiä, osa kirjavia ja samaa kudetta oli vaihtelevat määrät. Tällaiset kuteet sopivat erinomaisesti suunnitelmiini, sillä halusin omaan mattooni paljon pieniä, erilaisia ja -värisiä raitoja, jotka alkoivat ja loppuivat siinä kohtaa, mihin kude milloinkin riitti.
Valitsin siis kuteet tähän räsymattoon enemmänkin niiden värien kuin laadun mukaan. Värimaailmaltaan kuteet kuuluvat kevään lämpimiin väreihin (kuvissa värit saattavat jonkun verran poiketa todellisista sävyistä). Epilän inspiraatiomatosta poiketen nämä omat kuteeni eivät pysytelleet yhdessä värimaailmassa vaan värejä oli laidasta laitaan, aivan kertakaikkisen riemun kirjavasti.
Räsymatolle tyypilliset hapsut halusin alusta asti poikkeavan perinteisten räsymattojen hapsuista. Mielessäni oli hapsut, jotka solmisin kevyestä kierrätyskeskuksen tyllistä. Hieman jännittäen solminkin tylliä valmiin maton päihin, sillä olin nähnyt tyllihapsut vain omassa päässäni enkä tiennyt miltä ne mahtaisivat näyttää valmiissa matossa. Tai sopisivatko ne edes ylipäätään räsymattoon hapsuiksi. Ilokseni tämä uskalias kontrasti toimi mainiosti ja tyllihapsuista tuli yllättäen ihanan vekkulit koristeet kirjavaan räsymattooni.
Räsymaton kudonnasta
Tällaisen pieniraitaisen ja monivärisen räsymaton kutominen on hidasta, jopa ammattilaisen tekemänä, saati sitten minulla. Tykkäsin kumminkin kutoa tätä mattoa niin paljon, ettei minua kertaakaan häirinnyt maton hidas eteneminen.
Kutomisessa oli paljon ilon hetkiä, mutta siinä oli myös omat haasteensa…
- kuteiden erilaatuisuus (venyvyys, leveys, purkaantuvuus jne) vaikutti jonkin verran raitojen suunnitteluun
- osa kuteista oli sellaisia, joilla oli nurja puoli. Tässä haittasi se, että halusin mattoon näkyviin kuteen oikean puolen, sillä nurjan puolen väri ei sopinut värimaailmaani. Tästä johtuen käänsin tällaiset kuteen oikeaan asentoon loimien välissä, hidasta hommaa ja otan kyllä opikseni tästä ja jos vielä kudon tällaista mattoa, ostan/leikkaan vain läpivärjättyjä kuteita
- koska osalla kuteista oli nurja puoli ja käänsin nurjat puolet säännöllisesti maton alapuolelle, matolla on sekä oikea puoli että nurja puoli. Käytän mattoa vain oikein päin (oikea puoli päälle päin)
- kerin isoista kudekeristä etukäteen monta pientä kudekerää, tämä oli tässä kutomistyylissä turha työvaihe, sillä koska lopulta valitsin kutomistavakseni suunnitella raidoitusta työn edetessä, isolta kerältä raitakuteen leikkaaminen olisi toiminut hyvin
- lajittelin väreittäin kudekerät, tämä oli viisasta, sillä näin oli helpompi mieltää kunkin värikerän määrä ja suunnitella kunkin väriraidan tasainen jakautuminen koko matolle
- kutomista hidasti kuteiden leikkaaminen sopivan pitkiksi kutomisen aikana, sillä suunnittelin väriraitoja työn edetessä. Tästä johtuen lyhyitä kuteita oli paljon, ja siksi myös kuteiden päiden viistottamista ja leikkaamista oli paljon.
- kuteita on jatkettu kudottaessa siten, että viistotetut kuteiden päät ovat aseteltu päällekäin loimien väliin. Kuteita voi jatkaa muillakin tavoilla.
- loimena kangaspuissa oli 12-säikeistä luonnonvalkoista kalalankaa ja loimen leveys oli 83 cm, mikä minun kokoiselleni (olen pitkä) kutojalle oli ergonomisesti sopiva. Hyvin leveät matot vaativat jo erilaisia työasentoja.
- tavallisesta mattosukkulasta poiketen kudoin mattoni ns. heittosukkulalla, joka on tarkoitettu langoille. Tällä tyylillä kudottua mattoa voi kutoa tavallisellakin mattosukkulalla, mutta tykkäsin käyttää heittosukkulaa.
- räsymatostani tuli 2 m pitkä ja onnistuin saamaan sen reunoista tasaiset
Kun matto oli lopulta valmis, oli aika solmuta sen hapsut. Loimilangat solmin merimiessolmuilla ja hevosenhäntäsolmuilla. Tyllikankaasta leikkasin reilun12 cm paloja, joita koukkasin aina kaksi kerrallaan virkkuukoukulla loimilankojen välistä ja sen jälkeen solmin ne kuten loimilankahapsutkin.
Käsityön ilo -mattoani oli todella ilo kutoa
Päällimmäiseksi tämän maton kutomisesta minulle jäi ilo. Hullua kyllä, mutta näinkin työlään pikku-raitaisen maton hidas kutominen oli minulle kokemuksena niin mukaansa tempaava etten kyllästynyt siihen missään vaiheessa. Ehkäpä tuo värien iloittelu ja spontaani suunnittelu siinä kangaspuiden penkillä istuskellessani toi oman ylläpitävän mielenkiinnon tämän tyyppisen maton kutomiseen. Täytyy sanoa, että olisin kyllä valmis kutomaan uudenkin kiikkalaismaton.
Nuo ihanat ja överit tyllihapsut kruunasivat mielestäni tämän iloisen karkkimattoni. Jotenkin tuo räsymaton epätyypillinen värimaailma sallii näin poikkeavan ratkaisun hapsuiksi. Ja hupsutteluhan on aina sallittua.
Vielä en tiedä mihin tämä värikäs ja iloinen räsymatto kodissamme asettuu, mutta olen aivan varma, että missä se sitten onkaan, se tuo aina iloisuudellaan kesän ja valon kotiimme.
Kiitän kaikkia ihania Taitokeskus Epilän opettajia kaikesta avusta, opeista ja arvokkaista neuvoista! Ilman teitä ei olisi tätä Käsityön ilo -mattoani eikä kaikkea tätä iloa näistä kädentaidosta, joihin olen teiltä kangaspuukudonnassa saanut oppia!
-Tuija-
Lisää kudontatöistä Taitokeskus Epilässä: Ensimmäinen kangaspuilla kudottu huivini on yllätysten huivi!
